Mieli, kieli ja kulttuuri

FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.

Kaitaron erikoisalaa filosofian alalla on filosofian historia, jossa hän on tehnyt erityisesti työtä 1700-luvun ranskalaisen valistuksen parissa. Hän on toiminut myös kliinisenä neurologina, hän toteaakin kiinnostuksen kohteikseen filosofian historian ja mielen filosofian sekä toisaalta mielen ja aivojen suhteen.

Kaitaro lähtee liikkeelle 1600-luvun Ranskasta, jossa René Descartes muodosti oletuksia mielen, aivojen ja kehon yhteydestä. Descartesin mukaan osa yhteyksistä on synnynnäisiä, osa opittuja.

1700-luvulla puolestaan Julien Offray de La Mettrie kirjoitti kirjan Ihmiskone, jossa hän vertasi ihmistä koneeseen. La Mettrie ajatteli, että ihmisyys ei ole jotain luonnon antamaa vaan kulttuurin tuote.

– Hänen ajatuksensa oli se, että koneella on funktio ja sillä on ominaisuuksia joita sen osilla ei ole. Emme voi selittää kelloa ja sen funktiota kulttuurimme ajanlaskun näyttämisestä tarkastelemalla kellon mekanismia.

La Mettrie siis ajatteli että se mikä tekee ihmisestä ihmisen ei ole ihmisen anatomia ja ulkoinen muoto, vaan kieli ja kulttuuri.
– Jos opettaisimme ihmisapinalle kieltä, siitä tulisi ihminen, Kaitaro avaa La Mettrien ajatuksia.

Yksi ihmisen ja eläimen erottava tekijä on muisti. Siinä kun eläin toimii saamiensa ärsykkeiden pohjalta, ihmisen toimintaa voi ohjata hyvinkin seikkaperäinen muistijälki. Muistin oletetaan liittyvän vahvasti kieleen ja kulttuuriin.

– Emme yleensä muista kahta ensimmäistä elinvuottamme, meidän muistikuvamme alkavat sen jälkeen. Yksi selitys tälle on, että muistaminen vaatii älylliseltä toiminnaltamme aika paljon. Eli vasta kun opimme kielen ja tiettyjä ajattelutapoja, pystymme muodostamaan tiettyjä, elämänkerrallisia muistoja, Kaitaro kertoo.

Entä voiko meillä olla ideoita ja ajatuksia ilman kieltä?
Miten mieli, kieli ja kulttuuri nivoutuvat yhteen?
Kuuntele Kaitaron alustus kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 45’29”

Filosofiakahvila

Mieli, kieli ja kulttuuri

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Oikeusvaltion idea

Kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota? Mitä yhteyksiä löytyy Trumpin maahantulokiellosta, Turkin hallituksen oikeusvaltiokäsityksestä ja Sipilän hallituksen lainvalmistelusta? Tätä pohti yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen Filosofiakahvilassa.

Eurooppa filosofisena ideana

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Vastaa