Hoitorobotiikka on keino hyvän hoidon saavuttamisessa

Automaatio ja robotiikka ovat tuttuja juttuja vaikkapa tehdastyössä, mutta terveydenhuollon piirissä aihe on varsin uusi. Tulevaisuudessa roboteilla voidaan korvata likaisia ja yksitoikkoisia töitä, toisaalta hoivarobotti voi avustaa vanhusta vaikkapa sängystä ylös tai lämmittää kotona asuvan muistisairaan ruoka-annoksen. Humanoidirobotti puolestaan innostaa lapsiryhmää liikkumaan.

Keskiaikaisen venäläistaistelun merkitykset luotiin jälkikäteen

Kuvaukset kuuluisista taisteluista ovat auttaneet vahvistamaan ajatusta yhteisön yhteisestä, kunniakkaasta menneisyydestä. Venäjän historiassa yksi tällainen kiinnekohta on ollut vuonna 1380 tataarien ja moskovalaisten välillä käyty Kulikovon taistelu. Tutkijan mukaan tarina rakennettiin jälkikäteen kerros kerrokselta, heijastellen kunkin aikakauden poliittisia ja aatteellisia intressejä enemmän kuin todellisia tapahtumia.

Silmänpohjan ikärappeuma: solunsisäinen roskiksen tyhjennys epäkunnossa

Vuoden 2016 lääketieteen Nobel-palkinto myönnettiin solujen jätehuoltoa tutkineelle japanilaiselle solubiologille. Tämä solujen puhdistusmekanismi eli autofagia oli tutkimuskohteena myös tuoreessa Itä-Suomen yliopiston väitöksessä, jossa selvitettiin autofagian roolia silmänpohjan ikärappeumassa.

Alzheimerin tauti: omaishoitajia kuunneltava tarkalla korvalla

Alzheimerin tautia sairastava potilas saattaa omasta mielestään elää täysipainoista ja normaalia elämää, mutta omaishoitaja on helisemässä muistipulmien, arjessa selviytymisen tai vaikkapa hankalien käytösoireiden kanssa. Potilaan kyky arvioida tilaansa ja elämänlaatuaan näyttää heikkenevän enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa sairautta kuin aiemmin on ajateltu.

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi: suot pulassa

Katoavatko suopursulta ja rahkasammalelta tuoksuvat, salaperäiset suot Suomesta? Yli kolmannes eurooppalaisista luontotyypeistä on uhanalaisia, mutta kaikkein uhanalaisimpia ovat suot. Tämä selviää tuoreesta Euroopan laajuisesta luontotyyppien eli habitaattien uhanalaisuusarvioinnista.

Havupuiden alkaloideissa piilee lääkepotentiaalia

Kuusenkerkistä on kautta aikain valmistettu yskänlääkettä ja pihkalla on perinteisesti hoidettu esimerkiksi ihottumia, tulehtuneita haavoja ja palovammoja. Havupuiden sisältämissä bioaktiivisissa yhdisteissä voi siis piillä lääkepotentiaalia. – Tavoitteena on selvittää, mihin puut tarvitsevat näitä yhdisteitä ja edelleen voisiko näitä yhdisteitä käyttää myös lääketeollisuudessa, kertoo tutkija Virpi Virjamo.

Yli miljoona euroa metsäbiotalouden liiketoimintamallien tutkimukseen

Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy tutkimushanke, jossa selvitetään kansainvälisille markkinoille suuntautuvien biotalousalan yritysten liiketoimintamallien menestystekijöitä.

Suuri apuraha A.I. Virtanen -instituutin epilepsiatutkimukseen

Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutti on mukana merkittävää yhdysvaltalaisrahoitusta saaneessa tutkimuskonsortiossa. Tutkimuksen tavoitteena on löytää biomarkkereita, jotka luotettavasti ennustavat epilepsian kehittymistä aivovamman jälkeen. Toinen tavoite on testata lääkeaineita, joilla aivovammasta aiheutuvan epilepsian kehittyminen voidaan estää.

Vain noin puolet statiinihoidon aloittaneista sitoutuu hoitoonsa

Tuoreen tutkimuksen mukaan vain noin puolet korkeaa kolesterolia statiinilääkkeillä hoitavista sitoutuu hoitoonsa eli käyttää lääkettään ohjeistuksen mukaan. Täysin yllättävä tulos ei ollut, sillä mediassa on väännetty kättä muun muassa statiinien hyödyllisyydestä sekä lääkehoitoon liittyvistä sivuvaikutuksista.

Ennätysmäärä tutkintoja Itä-Suomen yliopistossa

Itä-Suomen yliopistossa suoritettiin kaikilla tutkintotasoilla ennätysmäärä tutkintoja vuonna 2016. Sekä ylempien että alempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi erityisesti kasvatustieteellisellä koulutusalalla ja oikeustieteissä. Alempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi huomattavasti myös humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla.

Tuoreimmat