Sähköhoidosta apua itsemurhapäänsärkyyn

KYSissä on ensimmäisenä Pohjoismaissa otettu käyttöön uudentyyppinen, joustavilla elektrodeilla ja kiinnitysankkureilla varustettu okkipitaalistimulaattori kroonisesta sarjoittaisesta päänsärystä kärsiville potilaille.

Sarjoittainen päänsärky on vaikea kohtauksittainen päänsärky ja sitä esiintyy noin kolmella henkilöllä tuhannesta. Kohtauksille on ominaista toispuolinen silmän seudussa sykkivä, repivä, polttava, poraava ja erittäin kova kipu, joka voi kestää puolesta tunnista jopa kolmeen tuntiin. Kipua kuvaillaan yhdeksi pahimmista ihmisen kokemista kivuista ja oireyhtymää on sen vuoksi kutsuttu myös itsemurhapäänsäryksi.

Ennaltaehkäisevinä lääkkeinä käytetään ensisijaisesti verapamiilia ja tapauskohtaisesti muun muassa beetasalpaajia. Osalle potilaista lääkityksestä ei ole riittävää hyötyä ja tautia pidetään hoitoresistenttinä.

ONS-hoidossa lievää sähkövirtaa johdetaan ihon alle asennettujen lankamaisten johtimien avulla takaraivolle. Toimenpiteessä johtimet liitetään pakaraseudulle ihon alle asennettuun pulssigeneraattoriin, jota potilas ohjaa kaukosäätimellä. Stimulaatio häiritsee kipusignaaleja ja voi aiheuttaa kihelmöintiä, pistelyä tai tunnottomuutta kipualueella, joka vähentää kivun tunnetta.

– Kuukausi leikkauksen jälkeen potilaat raportoivat kivun lievittyneen 50-80 prosenttia, eikä haittavaikutuksia hoidosta ole toistaiseksi ollut, kertoo neuromodulaatiohoitaja Tiina-Mari Ikäheimo

KYSissä on ensimmäisenä Pohjoismaissa ja yhdeksäntenä maailmassa otettu käyttöön uudentyyppinen, joustava elektrodijohto, joka on suunniteltu mukautumaan kallon muotoon. Johdossa olevat pienet ihonsisäiset ankkurit auttavat johdon paikallaan pysymisessä. KYSissä uudenlaista hoitoa on annettu potilaille, jotka kärsivät sarjoittaisesta päänsärystä tai okkipitaalineuralgiasta.

– Ongelmana on ollut laitteiston kestävyys ja johtojen paikallaan pysyminen. Toivomme, että nyt käyttöön otetut uudet elektrodijohdot ratkaisevat tämän ongelman, toteaa neurokirurgian apulaisylilääkäri, dosentti Mikael von und zu Fraunberg

Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia on päivittäin. Laukaisevia tekijöitä voivat olla muun muassa alkoholi, unirytmin muutokset, liiallinen fyysinen rasitus tai voimakkaat kielteiset tunteet. Osa potilaista hyötyy hoidosta siten, että kohtausten tiheys ja voimakkuus vähenevät ja lääkkeiden tarve vähenee. Okkipitaalistimulaatiolla hoidetuille potilaille tulee erittäin harvoin vakavia komplikaatioita.

Okkipitaalistimulaatiohoito soveltuu erityisesti niille potilaille, joihin muut hoitotavat eivät enää tehoa. Potilaat valitaan ONS-hoitoon huolellisesti moniammatillisessa työryhmässä tarkan kliinisen historian, oireiden ja edeltävien hoitojen arvion jälkeen. Potilaille selitetään hoidon tavoitteet, perusteet ja riskit.

Vastaa