Pii uuden sukupolven akkuteknologian sankarina

Tuuli-, aurinko- ja aaltoenergia ovat hyviä esimerkkejä tulevaisuuden uusiutuvista ja päästöttömistä energiantuotantomuodoista. Näiden energiamuotojen käyttö on toki ilmastoneutraalia, mutta mistä saadaan energiaa myös pimeinä ja tuulettomina aikoina?

Villiruoka liiketoimintana

Monet kotoisat luonnontuotteemme, kuten marjat ja sienet ovat meille tuttuakin tutumpia ja arkipäiväisiä juttuja, mutta vientimarkkinoilla ne olisivat yllättävän kovaa valuuttaa. Ja metsissämme todellakin on mitä kerätä, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan marjojen talteenottomäärät ovat vain noin 20–30 prosentin luokkaa.

Uusia konsteja arvokkaan mesimarjan viljelyyn

Tutkijat etsivät ratkaisuja kalliin, mutta konstikkaan mesimarjan kasvatukseen testaamalla uusia viljelykeinoja. Itä-Suomen yliopistossa mesimarjaa kasvatetaan Snellmania-rakennuksen katolla miehenkorkuisissa kasvatustorneissa sekä sisällä pienissä kasvitehtaissa LED-valon alla.

Hortoilua kannattaa jatkaa pitkälle syksyyn

– Hortoilu on hauskaa, se on hyvää liikuntaa ja niistä tehtävät ruuat on erinomaisia. Toisaalta villivihannekset ovat terveellisempiä ja ravinnerikkaampia kuin esimerkiksi viljellyt salaatit, luettelee luontopedagogi Mari Wikholm. Kuuntele vinkit kuinka hyödyntää piharatamon jo puutuneet lehdet jalkakylpyyn tai miten polttelevista nokkosista saa loihdittua maistuvia nokkoslettuja.

Tervetuloa luonnonkukkapäivän retkelle!

Juhannustaikojen kimppuun sidotaan seitsemän juhannuksena kukkivaa kasvia. Tyynyn alle voi juhannustaikoja tehdessään piilottaa vaikkapa harakankellon, heinätähtimön tai hiirenvirnan. Näitä ihanuuksia etsitään luonnonkukkapäivän retkellä.

Suomalainen metsä: keitä täällä asuu?

Miltä mahtaa näyttää kirahvinuoranen, kärsänenätti tai syrjäntympönen? Entäs umpisolmunen tai silkkityynynen? Nämä kaikki ovat lajeja Suomen luonnosta. Kuopion museossa on esillä metsiemme tuntematon aarreaitta eli näyttely, joka esittelee mitä omituisimpia metsän otuksia.

Mistä puuta ja osaamista kun biotuotealan jätti-investoinnit realisoituvat?

Opettaja Janne Jalkanen pyörittelee tuliterää Ponssen ajokonetta pohjoissavolaisessa metsässä. Kone ryömii taitavasti kantojen ja ryteikköjen yli ja nostelee kouralla jo kaadettuja runkoja kyytiin. Kyydissä on tällä kertaa alan opiskelijoiden sijasta toimittajia, joille kerrotaan metsien tilanteesta sekä puun riittävyydestä metsäteollisuuden tulevia tarpeita ajatellen.

Pienhiukkastutkija: omakotitalojen tulisijat ja talotekniikka eivät toimi yhteen

– Tulisija tarvitsee ilmaa vajaa neljä kuutiota per poltettu kilo. Se on iso määrä ilmaa normaalissa omakotitalossa ja tyypillisesti tulisijan ilman tarvetta ei ole huomioitu eli tulisijat ja talotekniikka eivät toimi yhteen uusimmissakaan taloissa. Hankkeen kantava lähtöajatus onkin tutkia sitä, millä tavalla ilmanvaihto ja tulisija ovat kytkettävissä toisiinsa, kertoo dosentti Jarkko Tissari.

Tutkimus valottaa kansalliskoiramme jalostushistoriaa

Ärhäkästi haukkuva punaruskea suomenpystykorva maatilan pihapiirissä on osa suomalaista kansallismaisemaa sekä eränkäynti- ja astutushistoriaa. Nyt tämän kansalliskoiramme jalostushistoriaa on selvitetty ja tutkijat haluavat muistuttaa sekä suomenpystykorvan että pohjanpystykorvan historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Hormonihäiriköt ympäristössä

Muuttohaukkojen kannan romahtaminen, merikotkien sekä Itämeren hylkeiden lisääntymisvaikeudet ja lohikalojen väheneminen… Hormonihäiriköistä eli ihmisen normaalia hormonitoimintaa häiritsevistä aineista on ollut paljon porua, mutta kuinka paljon tiedämme näiden kemikaalien vaikutuksista ympäristöön?

Tuoreimmat