Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi: suot pulassa

Katoavatko suopursulta ja rahkasammalelta tuoksuvat, salaperäiset suot Suomesta? Yli kolmannes eurooppalaisista luontotyypeistä on uhanalaisia, mutta kaikkein uhanalaisimpia ovat suot. Tämä selviää tuoreesta Euroopan laajuisesta luontotyyppien eli habitaattien uhanalaisuusarvioinnista.

Havupuiden alkaloideissa piilee lääkepotentiaalia

Kuusenkerkistä on kautta aikain valmistettu yskänlääkettä ja pihkalla on perinteisesti hoidettu esimerkiksi ihottumia, tulehtuneita haavoja ja palovammoja. Havupuiden sisältämissä bioaktiivisissa yhdisteissä voi siis piillä lääkepotentiaalia. – Tavoitteena on selvittää, mihin puut tarvitsevat näitä yhdisteitä ja edelleen voisiko näitä yhdisteitä käyttää myös lääketeollisuudessa, kertoo tutkija Virpi Virjamo.

Yli miljoona euroa metsäbiotalouden liiketoimintamallien tutkimukseen

Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy tutkimushanke, jossa selvitetään kansainvälisille markkinoille suuntautuvien biotalousalan yritysten liiketoimintamallien menestystekijöitä.

Suometsien kasvihuonekaasut syynissä

– Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua etenkin ravinteikkaissa suometsissä ja se saattaa vaikuttaa suometsien kasvihuonepäästöihin, kertoo FM Maarit Liimatainen. Hänen väitöstutkimuksessaan selvitettiin puutuhkalannoituksen vaikutuksia voimakkaan kasvinhuonekaasun eli dityppioksidin päästöihin ojitetuilla soilla.

Museovieras kaipaa huumoria ja elämyksiä

Kuopion museon humoristisessa joulunäyttelyssä kilpaillaan Metsän mestarikokin arvonimestä suositun tv-ohjelman MasterChefin tapaan. Voittaako piskuinen kärppä kilpailun kuuluisalla Nyhtömyyrä-ateriallaan? Entä miten pärjää tilhin perinteinen pihlajanmarja-likööri?

Lisävaloa radioaktiivisten aineiden käyttäytymisestä

Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalaa, uusia on rakenteilla ja suunnitteilla. Lisäksi Olkiluotoon valmistuu todennäköisesti maailman ensimmäinen korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitos. Riskienarviointia ydinpolttoainekiertoon, ydinjätteen loppusijoitukseen sekä kaivostoimintaan liittyen siis kaivataan.

Kalansyönti: terveellisiä rasvahappoja vai myrkyllistä elohopeaa?

Kala on mitä mainiointa ruokaa erityisesti sen sisältämien pitkäketjuisten monityydyttymättömien omega 3- rasvahappojen vuoksi. Toisaalta tiedämme, että etenkin sisävesien petokaloihin kertyy myrkyllistä elohopeaa. Milloin siis kalasta saatavat terveyshyödyt ovat suurempia kuin mahdollisen elohopean riskit?

Puun polttolaitteiden kehitystyö vauhdissa

Lauantai-ilta ja puusaunan löylyt, pakkaspäivänä lämmittävä takkatuli tai leivinuunin lämmössä hautunut karjalanpaisti – voiko olla mitään tämän suomalaisempaa? Kuinkahan moni kotona tai kesämökillä puusijaa sytyttävä ajattelee, että on tekemisissä päästöjen kanssa, jotka vaikuttavat ilmastoon ja aiheuttavat terveyshaittoja meille kaikille?
video

Tuhon jälkeen: palautuvatko järvilohen luonnossa lisääntyvät kannat?

Suomen luontainen järvilohikanta on tuhottu täysin vesivoiman rakentamisen myötä. Lohikantaa on tekohengitetty jo 40 vuotta laitosviljelyn avulla, mutta nyt toiveissa on palauttaa järvilohi takaisin Suomen luontoon. Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään järvilohen luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa.

Tutkijoiden yö: Tiedetuokio

Tutkijat jalkautuivat syyskuun lopulla kolmellatoista suomalaisella paikkakunnalla levittämään tieteen tekemisen ilosanomaa erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin.

Tuoreimmat