Ohran kuoresta on moneksi

Ohra on tuttu viljelyskasvi, joka maistuu muun muassa leivässä ja puurossa. Ohran kuoresta löytyy kuitenkin yllättävän kiinnostavia aineita, joista voidaan tulevaisuudessa tehdä korkean lisäarvon tuotteita kasviensuojelukäytöstä aina auton renkaiden ominaisuuksien parantamiseen sekä jopa avaruussukkuloiden lämpösuojalevyihin saakka.

Kuinka ilmansaasteet vaikuttavat aivoterveyteen?

– Eniten on tutkittu ilmansaasteiden vaikutuksia sydämeen ja hengityselimiin, mutta hiljattain on havaittu, että ilmansaasteilla voi olla vaikutusta myös muihin elimiin, kuten aivoihin. On tutkimuksia, joissa on jo osoitettu, että ilmansaasteilla ja Alzheimerin taudilla on yhteys, kertoo dosentti, akatemiatutkija Katja Kanninen.

Marjojen terveellisyys: värillä on väliä!

Mitä enemmän väriä sen parempi, näin voi todeta meille tuttujen marjojen terveellisyydestä puhuttaessa. Punaiset, siniset ja violetit marjat kuten mustikka, mustaherukka ja puolukka sisältävät eniten väriaineita, joilla voi olla hyvinkin paljon tekemistä terveyden kannalta.

Suurapuraha ilmansaasteiden ja aivoterveyden yhteyden selvittämiseen

Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa toimivalle akatemiatutkija Katja Kanniselle ja työryhmälle on myönnetty 100 000 euron suuruinen suurapuraha ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen selvittävään tutkimukseen.

Rahoitusta poikkitieteelliseen vapaa-ajankalastuksen tutkimukseen

Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä maa-ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroin rahoittama mittava tutkimushanke, jossa selvitetään kalastuselämyksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä kalastusmatkailun tietoperustaiseksi kehittämiseksi.
video

Luontovartti: Vierailijoita lintulaudalla

Von Wrightin taiteilijaveljekset ovat tunnettuja taiteestaan. He olivat myös harjaantuneita luonnontuntijoita. Tällä kertaa Veljekset von Wright -näyttelyyn tutustutaankin luonnontieteilijän näkökulmasta, teemana ovat useissa teoksissa esillä olevat pikkulinnut.
Tutkija, FM Samuli Hartikainen

Kal­la­ve­den tila mik­ro­muo­vi­tut­ki­muk­sen näkö­kul­mas­ta

Mikromuovit ovat olleet vahvasti esillä viimeisen vuoden aikana. Aiheesta kuultiin myös Ikääntyvien yliopistossa Kuopiossa, kun Itä-Suomen yliopiston tut­ki­ja, FM Sa­mu­el Har­ti­kai­nen kertoi erilaisista muoveista ja niiden käyttötarkoituksista – ja vaikutuksista luonnolle ja terveydelle.

Kuopio palkittiin kuntien kiertotalouskilpailussa

Kuopio on palkittu Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kuntien kiertotalouskilpailussa "Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus" -ratkaisulla. Kuopion ohjelman kolme päätavoitetta ovat jätteettömyys, hiilineutraalius sekä kestävä kulutuksen taso.
Dunkleosteus, devonikautisen meren hurjin petokala kuva: Tuomas Koivurinne

Aikamatka elämän historiaan!

Elämän säilyminen maapallolla on ollut monesti hiuskarvan varassa, sillä suurissa sukupuuttoaalloissa on pahimmillaan kadonnut jopa yli 90 prosenttia lajeista. – Elämä on selviytynyt käsittämättömistä katastrofeista ja noussut joka kerta uuteen monimuotoisuuden kukoistukseen, toteaa luontopedagogi Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellisestä museosta.

Mitä muoville tapahtuu luonnossa?

Arjen aikoinaan pelastaneesta muovista on viime aikoina tullut kaiken pahan alku ja juuri. Muovien ympäristö- ja terveysvaikutuksista on alettu huolestua viimeisen vuosikymmenen aikana kun tieto muovin haitallisuudesta on lisääntynyt. Mitä muoviroskalle tapahtuu luonnossa? Entä miksi vesistöjen mikromuovit aiheuttavat niin paljon huolta?

Tuoreimmat