Fysiologian professori Heikki Tikkanen arvelee, että lähestyvät talviolympialaiset täyttävät myös kotoisat kuntohiihtolatumme kun liikuntahuuma nousee isojen urheilutapahtumien yhteydessä. Liikkeelle lähtee silti yhä harvempi meistä, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan liikkumattomuus on yhä yleisempää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista harrastaa liikuntaa, mutta niin vähän etteivät liikuntasuositukset täyty. 25 prosenttia kertoo, ettei liiku juuri ollenkaan.

Heikki Tikkanen toteaa, että liikuntaa pitäisi yhä vahvemmin ajatella lääkkeenomaisena konstina.
– Liikunta on lääke ja sillä on lääkkeenomaisia vaikutuksia eli pitää miettiä annostusta ja annosvastetta. Lääkkeen lailla liikuntaan liittyy myös sivuvaikutuksia eli vahinkoja ja tapaturmia. Ja vain otettu lääke auttaa.

Liikuntalääketieteen ja liikuntafysiologian tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on muun muassa se, mitä elimistössä tapahtuu jopa solutasolla liikuntasuorituksen aikana. Yhtä lailla liikunnan riittävä annosvaste on vielä arvoitus.

– Kuinka paljon tai kuinka vähän pitää liikkua saadakseen terveyshyödyn, se on ikuinen kiistakysymys, Tikkanen toteaa.

Ja se mikä tepsii minulle voi olla täysin toimimaton liikuntaresepti jollekin toiselle.
– Tutkimuksissa on havaittu, että kaikkien vasteet eivät ole samanlaisia, toiset hyötyvät liikunnasta enemmän kuin toiset. Yksilöllistäminen on nouseva trendi. Silti on hyvä muistaa, että jokainen lisäaskel tuo terveyttä, Heikki Tikkanen kertoo.

Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan:

KuunteleKesto: 20’55”

 

Vastaa