Dunkleosteus, devonikautisen meren hurjin petokala kuva: Tuomas Koivurinne

Aikamatka elämän historiaan!

Elämän säilyminen maapallolla on ollut monesti hiuskarvan varassa, sillä suurissa sukupuuttoaalloissa on pahimmillaan kadonnut jopa yli 90 prosenttia lajeista. – Elämä on selviytynyt käsittämättömistä katastrofeista ja noussut joka kerta uuteen monimuotoisuuden kukoistukseen, toteaa luontopedagogi Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellisestä museosta.
Hassu hallava. Kuva: Kirsti Timonen

Petokuvaaja taltioi muotokuvia lempikarhuista

Luontokuvaaja Kirsti Timonen on yksi harvoista Suomen naispuolisista petokuvaajista. Hänen pääasiallisena kuvauskohteenaan ovat karhut. – Kukin karhu on oma persoonallisuutensa, ne eivät ole pelkkiä petoja, vaan kunnioitettavia, mahtavia, joskus hassujakin metsän valtiaita.

Joulun historia: suomalaisten jouluperinteiden synty

Millaisia joulukoristeita löytyi 1800–luvun säätyläiskodin joulukuusesta? Entä miksi hellahuoneessa asustavan lapsiperheen kuusi oli ripustettu kattoon roikkumaan? Milloin joululahjojen antaminen yleistyi ja miksi hengenvaaralliselta kuulostavasta lipeäkalasta tuli suomalaisten suosima jouluherkku?

Suomalainen metsä: keitä täällä asuu?

Miltä mahtaa näyttää kirahvinuoranen, kärsänenätti tai syrjäntympönen? Entäs umpisolmunen tai silkkityynynen? Nämä kaikki ovat lajeja Suomen luonnosta. Kuopion museossa on esillä metsiemme tuntematon aarreaitta eli näyttely, joka esittelee mitä omituisimpia metsän otuksia.

Eläinlapset Kuopion museossa

Miksi käki munii vieraaseen pesään? Kuinka monta sataa kertaa talitiaisemo lentää päivässä ruoanhakumatkalla pesäpöntölle ja takaisin? Miltä tuntuu minkin turkki tai tuoksuu mänty, kataja tai tyrni? Tervetuloa nojatuolimatkalle Kuopion museon Eläinlapset-näyttelyyn!

Tuoreimmat