Jokainen meistä tuntee tyypin, joka alkaa rähinöidä muutaman alkoholipaukun jälkeen. Toisesta taas viina saa esiin armottoman hilpeän seuramiehen, joka hauskuuttaa porukkaa aamuun asti. Miksi alkoholi vaikuttaa niin eri tavoin eri ihmisillä? Entä miksi alkoholi ylipäätään lisää aggressiivisuutta?
– Alkoholi on lamaava aine. Tajunnan lamaantuessa tapahtuu usein virhetulkintaa ja tällöin epäselvät tilanteet voidaan tulkita uhkaaviksi ja käyttäydytään väkivaltaisesti. Toisaalta alkoholi lisää impulsiivisuutta. Ja kolmanneksi alkoholi laskee verensokeria ja alhainen verensokeri pistää kiukuttamaan, listaa suomalaista humalaväkivaltaa tutkinut farmakologian dosentti Markus Storvik.
Suomalainen humalaväkivalta on valitettavan yleistä. Valtaosassa tapoista ja suurimmassa osassa pahoinpitelyistä alkoholilla on vaikutusta tapahtumien kulkuun.
– Alkoholin osuus näkyy poikkeuksellisen korostuneesti verrattuna kansainväliseen tasoon. Monesti sekä monesti sekä uhri että tekijä ovat humalassa, Storvik kertoo.
Mutta voiko humalassa väkivaltaisesti käyttäytymistä selittää geneettisellä taustalla?
– Muutamia altistavia geenimuotoja tunnetaan, mutta geneettinen tausta ei ole determinististä. Tausta toimii yhdessä kasvuympäristön kanssa, jolloin itsenäinen vaikutus on heikko.
Monesti Suomessa huudellaan keskieurooppalaisen juomakulttuurin perään ja toden totta sieltä voisi ottaa mallia ainakin ruokailun yhdistämisestä alkoholinkäyttöön.
– Syömättömyys johtaa kiukutteluun ja tämä korostuu alkoholin yhteydessä, koska alkoholi tunnetusti laskee verensokeria. Sitä voi ehdottomasti suositella, että syödään ruokaa samalla kuin käytetään alkoholia, Storvik päättää.
Kesto: 18’54”
Katso myös:
