Yhteiskunta

Professori Ilkka Ruostetsaari pohtii Ikääntyvien yliopiston luennossaan vallan olemusta. Hän kertoo luennossaan kansalaisten ja päättäjien käsityksistä vallan jakautumisesta ja pohtii, kuka meillä käyttää poliittista valtaa ja miten valtasuhteet ovat muuttuneet 90-luvun alun jälkeen.

Kotieläimillä ja erityisesti lehmillä on ollut aina paikkansa suomalaisten sydämessä. FT Taija Kaarlenkaski kertoo, että vielä noin viisikymmentä vuotta sitten Suomessa oli yli 200 000 lypsykarjatilaa. Viime vuosikymmenien maatalouden murroksen myötä tuotanto on erikoistunut ja kotieläintilojen määrä on laskenut huimaa vauhtia, samalla kun itse työkin on koneistunut.

Itä-Suomen yliopiston ilmasto-oikeuden ja -politiikan professorin Harro van Asseltin johtama tutkimusryhmä ehdottaa Nature-aikakauslehdessä julkaistussa kommentissa hiilitulleja vastatoimena Yhdysvaltain aloittamalle kauppasodalle.

Verkon datamassaa louhimalla ja analysoimalla voidaan vaikuttaa vaikkapa ihmisten kulutustottumuksiin tai poliittisiin trendeihin. Sanotaan, että sosiaalisen median jätit, kuten Facebook ja Google, ovat valjastaneet ihmisten tuottaman kielidatan omaan käyttöönsä. Nyt käytävä keskustelu datamassojen keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyen tulee todellakin tarpeeseen, tuumaa englannin kielen professori Mikko Laitinen.

Kuopio on palkittu Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kuntien kiertotalouskilpailussa "Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus" -ratkaisulla. Kuopion ohjelman kolme päätavoitetta ovat jätteettömyys, hiilineutraalius sekä kestävä kulutuksen taso.

Miten kirkko kohtaa ihmisen median kautta? Tätä pohti kuopiolaisen Alavan kirkon Kohtaamisen kirkko -luentosarjassa toimittaja, Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki.

Mitä on sielunhoito ja mitä on kohtaaminen? Tässä kaksi kysymystä, jotka professori emeritus Paavo Kettunen esittää ja joihin vastaa kuopiolaisen Alavan kirkon Kohtaamisen kirkko -luentosarjassa.

Cultura Nova -keskustelusarjassa aiheena hyvä arki, tilaisuudessa pohdittiin mistä hyvä arki ja osallisuus rakentuvat ja mitä niihin kuuluu.

Noin 35 prosenttia ruoka-avun saajista ilmoittaa kokevansa häpeää avun hakemisesta. Häpeää tuntevat muita useammin naiset, keski-ikäiset ja iäkkäät, korkeasti koulutetut sekä ne, jotka hakevat itsensä lisäksi ruokaa myös perheelleen.

Eurooppalainen kulttuuri on jyrkästi tuominnut homoseksuaalisuuden aina 1900-luvun alkuun saakka. Se on tullut näkyväksi ja sallituksi vasta viimeisten vuosikymmenien aikana. Muutos on alkanut yhteiskunnasta ja on yleensä tullut viiveellä kirkkoihin. Erityisesti kirkoissa aihe jakaa edelleen mielipiteitä.