Yhteiskunta

Historia paljastaa joskus ankaria toimintamalleja yhteiskunnasta. Esimerkiksi 1800-luvun lopun Suomessa ankaralla kontrollilla pyrittiin ratkaisemaan irtolaisuuteen, työttömyyteen ja köyhyyteen liittyviä ongelmia 1800-luvun lopun Suomessa. Aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt FL Päivi Pukero arvioikin, että Suomen laitostuminen alkoi tuosta ajanjaksosta.

Ensimmäiset sanat Kuopion korkeakoulusta mainitsi J. V. Snellman jo 1840-luvulla, jolloin hän toimi Kuopiossa yläalkeiskoulun rehtorina. Tästä meni kuitenkin yli 100 vuotta, ennen kuin haave Kuopion korkeakoulusta toteutui. Kuopion yliopiston rehtorina toiminut professori Matti Uusitupa kertoi Ikääntyvien yliopiston luennossa Kuopion yliopiston historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta.

Tuore tutkimus osoittaa, että 1900-luvun alun kirkon kuurojentyöntekijät olivat merkittäviä sillanrakentajia kuurojen yhteisölle. Puolen vuosisadan ajan kuurojenpapit olivat ainoat valtion viittomakielentaitoiset työntekijät. Sekä kuurojenpapit että -diakoniatyöntekijät pyrkivät myös muokkaamaan kuulevien asenteita kuuroja kohtaan.

Puolustuvoimain henkilöstöpäällikkö, kontra-amiraali Antero Karumaa puhui Arkkipiispalla vieraana -luentosarjassa suomalaisesta asevelvollisuudesta. Karumaan mielestä pohdinta asevelvollisuuden tarpeellisuudesta on erittäin ajankohtainen, sillä parhaillaan on virkamiesvalmistelussa asevelvollisuuden asepalvelustoimintaan ja siviilipalvelukseen liittyvä selvitys.

Luonnonvarojen vakiintuneiden käyttötapojen hyväksyttävyys ja oikeutus ovat heikentyneet, kun luonnonvaraintensiivisten alojen merkitys on vähentynyt työllistäjänä ja hyvinvoinnin tuottajana.
Tuoreessa kirjassa haetaan ratkaisua luonnonvarojen hallintaan liittyviin legitimiteettiongelmiin uusista lähestymistavoista ja ohjauskeinoista.

Itä-Suomessa tarvitaan yhä laajempaa yhteistyötä, toteaa Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen.
- Kun Itä-Suomen kuntien toimintamenot näyttävät usean vuoden ennusteella vain kasvavan, joutuu kyllä kysymään, onko mahdollista enää olla kaikessa ”itseriittoinen” ja yhteistyön suhteen välinpitämätön, Aaltonen kysyy.

Yhdysvalloissa myönnettyjen subprime-lainojen aikaansaama finanssitalouden dominoefekti levisi vuosikymmenen lopulla nopeasti läpi maailman. Luja-yhtiöiden hallituksen pj. Hannu Isotalo puhui finanssikriisistä, siihen johtaneista syistä ja talouden tilasta Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa.

Huonon sopimuksen solmineen asiakkaan tai pienyrittäjän asemaa voidaan usein parantaa sovittamalla. Sovittamisen tarvetta, siitä saatavaa hyötyä ja sen aiheuttamaa haittaa tulee kuitenkin pohtia tapauskohtaisesti, sillä osapuolille aiheutuu sovittamisesta myös konkreettisia kustannuksia.