Vapaaseen sivistystyöhön investoidut eurot maksavat itsensä takaisin vähintään kolminkertaisena. Vaikka aikuisopiskelun hyötyjen rahallisia arvoja on erittäin vaikea laskea, kaikki saatavilla olevat tutkimukset vahvistavat nyt valmistuneen esitutkimuksen tulosta, jonka mukaan yhden euron panostus kansalaisopistoihin näyttäisi tuottavan 3,4–5,6 euron hyödyt.

Tämä selviää aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen laatimasta esitutkimuksesta, jossa pohdittiin ja kuvattiin, miten kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen rahallinen arvo yksilölle ja yhteiskunnalle voitaisiin arvioida. Tarkoituksena oli myös hahmotella jatkotutkimusasetelmia, joilla vapaan sivistystyön tyyppisten aikuisopintojen hyötyjen rahallista arvoa olisi mahdollista tutkia systemaattisemmin.

– Aikuiskoulutus on uusliberaalin talous- ja koulutuspolitiikan paineessa joutunut yhä useammin tilanteeseen, jossa se joutuu puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään, ja viime aikoina torjumaan myös merkittäviä määrärahaleikkauksia, Manninen tiivistää tutkimuksen taustaa.

Mannisen mukaan Suomessa valtion ja kuntien päätöksenteko pohjautuu yhä enemmän kovaan rahalliseen ajatteluun eli rahassa mitattavien investointien ja niiden välittömän tuottavuuden vertailuun. Niin ollen esimerkiksi aikuiskoulutuksen tuottamat merkittävät hyvinvointi- ja terveysvaikutukset jäävät usein huomioimatta.

– Aiemmissa tutkimuksissani on käynyt ilmi, että suomalaisista kansalaisopisto-opiskelijoista 89 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa lisääntyneen opintojen myötä. Sille on kuitenkin vaikeaa määritellä hintalappua.

Tutkimukset todistavat, että vapaan sivistystyön kurssit tuovat uusia taitoja, ystäviä, suvaitsevaisuutta, verkostoja ja uudenlaista jaksamista. Kurssit hyödyttävät yhteiskuntaa myös niin, että kurssien myötä aktiivinen kansalaisuus lisääntyy ja hyvinvoinnin lisääntymisen myötä terveydenhoitokulut laskevat.

– Jatkossa päätarve olisi koota aineistoa niistä prosesseista, joiden kautta aikuisopiskelun tuottamat hyödyt saavat aikaan muutoksia aikuisten elämässä. Näin saataisiin kartoitettua niitä mekanismeja, joilla aikuisopiskelusta syntyy myös taloudellisia vaikutuksia sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla.

Vastaa