Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalaa, uusia on rakenteilla ja suunnitteilla. Lisäksi Olkiluotoon valmistuu todennäköisesti maailman ensimmäinen korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitos. Riskienarviointia ydinpolttoainekiertoon, ydinjätteen loppusijoitukseen sekä kaivostoimintaan liittyen siis kaivataan.

FM Tiina TuovinenFM Tiina Tuovinen selvitti väitöstutkimuksessaan ydinpolttoainekiertoon liittyvien alkuaineiden siirtymistä kasveihin pohjoisissa ekosysteemeissä.
– Meillä on tästä tutkittua tietoa, mutta se on pääosin kerätty lauhkeammista oloista. Pohjoiseen metsäekosysteemiin liittyvää tutkimusta on selkeästi vähemmän, Tuovinen kertoo.

Tulosten mukaan nykyisin käytössä oleva mallinnustapa voi aliarvioida radioaktiivisten aineiden siirtymistä kasveihin silloin, kun maaperän alkuainepitoisuudet ovat pieniä, kuten pohjoisen havumetsävyöhykkeen maaperässä tyypillisesti on. Tuovisen kehittämä uudenlainen mallinnustapa kuvaa siirtymistä eliöihin käytössä olevaa mallia todenmukaisemmin ja tarkemmin.

Erityisen kiinnostavaa on tutkia radioaktiivisten aineiden siirtymistä ravintoketjuissa jopa ihmiseen asti. Tiina Tuovinen antaa esimerkin.
– Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen huomattiin poro-jäkälä-ihminen ravintoketjussa, että cesium-137-pitoisuudet nousivat hyvin korkeiksi. Jäkälä ottaa tehokkaasti cesiumia, se on ensisijainen ravinto poroille ja lappalaiset taas syövät paljon poronlihaa. Siellä säteilyannokset olivat poikkeuksellisen suuria.

Kuuntele lisää:

KuunteleKesto: 16’53”

FM Tiina Tuovisen väitöskirja Ydinpolttoainekiertoon liittyvien alkuaineiden siirtymisen lineaarisuuden evaluointi pohjoisissa ekosysteemeissä tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 16.12.2016.

Vastaa