Mitä Minna kirjoittaisi Facebookiin ja Twitteriin?

Minna Canth oli kirjailija, novelisti ja lehtinainen, jolla oli varmasti sana hallussa. Mutta miten Minna Canth olisi käyttänyt kirjoitustaitoaan nykypäivän sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä? Tätä pohti ajatusleikin omaisesti Minna Canthin juhlavuoden luennolla Savon Sanomien päätoimittaja Jari Tourunen.

Rauha Minnan kanssa

Minna Canth ja kirkko, sen etunenässä silloinen piispa Gustaf Johansson, ajautuivat riitoihin 1880-luvulla. Canth arvosteli maallista kirkkoa kärkkäästi. Kyse ei ollut siitä etteikö Canth olisi ollut kristitty, vaan ennemminkin juuri siitä, että hän nimenomaan oli harras kristitty.

Minna Canthin perilliset, suomalaiset naiskirjailijat näyttämöillämme Canthista Sofi Oksaseen

Aleksis Kiven jälkeen (ajallisesti) seuraava merkittävä näytelmäkirjailija lienee Minna Canth. Klassikoiksi nousseita mieskirjailijoita Kiven jälkeen ei ole teatteridramaturgian saralla juuri nähty. Millainen on Canthin perintö teatterilavoilla? Tästä puhuu Kuopion kaupunginteatterin johtajana reilu puoli vuotta sitten aloittanut ohjaaja Pekka Laasonen.

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Ovatko Minna Canthin ajoista keskeiset tasa-arvoon ja oikeuteen liittyvät ongelmat muuttuneet 170 vuodessa? Entä voisiko Canthin kaltaisilla vaikuttajilla olla sijaa nykypäivän yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä? Näitä asioita pohtii puheenvuorossaan Itä-Suomen hallinto-oikeuden ylituomari Veijo Tarukannel.

Naiset, muoti ja valta

Naiset ovat olleet perinteisesti muodin suunnannäyttäjiä, mutta millaisia yhteiskunnallisia mullistuksia ja muutoksia vallan mekanismeissa on muodin avulla saavutettu? Tätä pohdittiin Minnan päivänä järjestetyssä Humanismin illat -sarjaan kuuluneessa tilaisuudessa. Katso myös kuvat Kuopion muotoiluakatemian opiskelijoiden muotinäytöksestä.

Kirjailija Anja Snellman: Hyvän työpäivän tarina

Miten työpäiväänsä voisi jäsentää ja työssä jaksamista parantaa kirjoittamalla työpäivistään? - Ajatelkaa tästä päivästä lähtien, tai tänään ja huomenna ainakin, työpäiviä yksittäisinä kokonaisuuksina, tarinoina, joita voitte illalla kertoa perheellenne, ystävillenne, kumppanillenne, rohkaisee kirjailija Anja Snellman.

Sukupolvien välisen historiallisen tiedon siirto ja nuorten kansalaistoiminta

Missä määrin nuoret arvostavat esimerkiksi isovanhemmiltaan kuulemiaan kertomuksia ja millaista historiallista tietoisuutta nämä kertomukset tuottavat? On esitetty arvio, jonka mukaan perimätieto ei enää kulkeutuisi nuoremmille sukupolville. Mistä tämä voisi johtua tai mihin se johtaa? Tästä kertoi dosentti Vesa Puuronen Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa.

Sodan ja jälleenrakennuksen ikonit

Suomen ortodoksisen kirkon maalliset rakenteet kärsivät paljon vahinkoa talvi- ja jatkosodan aikana. Aihetta väitöstutkimuksessaan käsitellyt filosofian tohtori Katariina Husso kuvailee Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa sotien jälkeen alkanutta jälleenrakennuksen aikaa ortodoksisen kirkon näkökulmasta.

Kirjailija Marko Kilpi: Miten minusta tuli dekkarikirjailija?

Marko Kilpi on tällä hetkellä erityisen kiinnostava nimi, sillä Kuopiossa ollaan juuri käynnistämässä Elävien kirjoihin -romaaniin pohjautuvan elokuvan kuvauksia. Savonia-palkittu Kilpi kertoi Humanismin illoissa siitä, miten poliisista tuli dekkarikirjailija.

Mielikuva Pekkasesta ja se oikea Pekkanen

Toivo Pekkanen (1902–1957) oli suomalainen kirjailija, jonka läpimurtoteos Tehtaan varjossa kertoi suomalaisille työläisen arjesta. Kirjailija Matti Mäkelä kertoi Ikääntyvien yliopiston luennollaan Toivo Pekkasesta - hänen mukaansa oli olemassa tavallaan kaksi kirjailija Toivo Pekkasta. Kuva Pekkasesta, ja se oikea Pekkanen.

Tuoreimmat