Sota näyttää olevan yhtä vanha keksintö kuin ihmiskunta. Näin ainakin peruskertomukset julistavat. Jo ensimmäisen ihmisperheen rikkoi kateus ja veljesmurha. Kain tappoi Abelin. Tällä surullisella tarinalla Israelin viisaat kertovat ikitotuuksia ihmisestä. Samalla Jumalasta tullaan sanoneeksi jotakin yllättävää. Hän otti vastaan Abelin uhrin, mutta ei Kainin uhria. Senkin jälkeen Jumala on toiminut arvaamattomasti; hän siunaa toisia ja ohittaa toiset. Jenni Tabell johdattaa ensimmäisen veljesmurhan tulkintaan.
Peruskertomusten mukaan ihmiskunta syöksyy alamäkeä pitkin. Lopulta Jumala katuu ihmisen luomista ja päättää tuhota luomistyönsä. Mutta sitten hän katuu katumustaan ja päättää kuitenkin pelastaa jäännöksen elävistä olennoista. Näin tullaan vedenpaisumuskertomukseen. Tuhotarina kertoo lopulta armosta, sillä sen päätteeksi Jumala lupaa, ettei hän enää koskaan hävitä kaikkea elävää. Maailmanloppu perutaan. Katja Räsänen-Vesala vie vedenpaisumuskertomuksen jännittävään maailmaan.
– Kainin ja Abelin tarina on tarina ihmiskunnan ensimmäisestä murhasta. Se on samalla yksi vanhan testamentin tunneutuimmista ja siteeratuimmista tarinoista, Jenni Tabell kertoo.
Esityksessään hän tulkitsee tarinaa ikään kuin pienenä novellina tai näytelmänä, peilaten sitä muihin alkukertomuksiin.
Kuuntele Tabelin alustus kokonaisuudessaan:
Kesto: 19’07”
– Tarina Nooan arkista ja vedenpaisumuksesta on varmasti yksi tunnetuimmista ja rakkaimmista tarinoista mitä meille ihan lapsesta asti kerrotaan, arvelee Katja Räsänen-Vesala.
Hän pohtii omassa alustuksessaan, oliko vedenpaisumuksessa kyseessä peruttu maailmanloppu.
Kuuntele Räsänen-Vesalan alustus kokonaisuudessaan:
Kesto: 13’12”
Tekstit: Kari Kuula ja opiskelijat
Katso myös:
Kertovatko evankeliumit niin kuin asiat tapahtuivat? Mitä tiedämme Jeesuksesta on 5-osainen ohjelmasarja, joka valottaa Jeesuksen elämää ja siitä kirjoitettua historiaa. Sarjan luennoitsijoina toimivat Puijon seurakunnan 2. kappalainen Kari Kuula ja Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijat.
Kirkkovuoden pyhät rytmittävät arkeamme pitkin vuotta. Juhannus, helatorstai ja laskiainen lienevät juhlapyhistä tutuimpia, mutta miksi vietämme kynttilänpäivää, kirkastussunnuntaita tai tuomiosunnuntaita? Mikkelinpäivästä alkava ohjelmasarja esittelee 12 kirkkovuoden pyhää.
Monet suuret kysymykset tekevät uskon Jumalaan vaikeaksi. Miksi Jumala ei tee itseään ilmeisemmäksi? Miksi hän sallii suunnatonta kärsimystä? Miten voi uskoa sellaiseen, mitä ei näe ja mitä ei pysty todistamaan? Vaikka näihin kysymyksiin ei ehkä ole lopullisia vastauksia, joitakin suuntaviittoja on mahdollista löytää. Niitä etsitään Puijon kirkolla keskustelusarjassa syyskuussa.
Juutalainen pääsiäiskertomus kuvaa Israelin kansan pääsyn Egyptin orjuudesta erämaavaelluksen jälkeen luvattuun maahan.
Luentosarjassa kuopiolaisten pappien pitämät virikepuheet johdattelevat Exoduksen rikkaaseen tulkintahistoriaan – ja hengellisyyden hoitamiseen arjessa.
Puijon kirkossa Kuopiossa järjestettiin 2006 - 2007 13-osainen luentosarja helvettiopin vaiheista. Luennoitsijana on teologian tohtori Kari Kuula. Luentosarja perustuu Kuulan kirjaan Helvetin historia. Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan (2006).
Jotenkin näin ajattelen sen itsekin.
http://i.imgur.com/pbzdMNg.jpg