Kaulavaltimon pitkittäisliikkeen mittaus on uusi keino tutkia verisuonten terveyttä. Itä-Suomen yliopistossa ja KYSissä kehitetyllä menetelmällä havaittiin, että pitkittäisliikkeen häiriöt kertovat valtimonkovettumataudin varhaismuutoksista.

Sydämen pumpatessa verta valtimoihin valtimoiden läpimitta vaihtelee sykäyksittäin, minkä voi havaita muun muassa tunnustelemalla pulssia valtimon päältä. Valtimon seinämässä ilmenee poikittaissuuntaisen liikkeen kanssa yhtä laajaa liikettä pitkittäissuunnassa. Pitkittäisliikkeen tarkka mittaaminen on tullut mahdolliseksi vasta viime vuosina, kun nykyaikaisilla ultraäänikuvauslaitteilla on alettu saada hyvin yksityiskohtaista kuvaa valtimon seinämien rakenteesta ja kuvaa on voitu kerätä riittävän nopealla videokuvauksella.

Itä-Suomen yliopiston ja KYSin kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkijat ovat kehittäneet analyysimenetelmän, jolla pitkittäisliikettä mitataan kaulavaltimon ultraäänikuvista. Huomattava osa pitkittäisliikkeestä tapahtuu valtimon seinämän sisällä eri kerrosten välillä. Siten pitkittäisliikettä tutkimalla on mahdollista saada tietoa valtimon seinämän sisäisestä biomekaniikasta.

Tutkimuksessa, johon osallistui laaja joukko nuoria ja keski-ikäisiä aikuisia terveitä henkilöitä, todettiin yllättäen, että pitkittäisliike tapahtuu vain osittain verivirran suuntaisesti. Pääosa pitkittäisliikkeestä suuntautuu verivirtaa vastaan taaksepäin. Tämä taaksepäin kulkeva liike ja pitkittäisliikkeen kokonaislaajuus olivat sitä suurempia, mitä joustavammaksi tutkittavien suonet oli todettu. Sen sijaan valtimoiden jäykistymiseen viittaavat löydökset olivat yhteydessä pienempään liikelaajuuteen pitkittäissuunnassa ja erityisesti taaksepäin suuntautuvan liikkeen rajoittumiseen.

Tulokset ovat tieteellisesti merkittäviä, koska pitkittäisliikkeen mittaaminen on uusi keino verisuonten terveyden tutkimiseen ja tutkimus osoitti, että pitkittäisliikkeen liikehäiriö kertoo valtimonkovettumataudin varhaisvaiheesta. Tulokset käyvät ilmi Clinical Physiology and Functional Imaging -lehdessä julkaistusta artikkelista, joka käsittelee valtimon seinämän pitkittäisliikettä kuvaavien parametrien yhteyksiä valtimoiden jäykistymistä ja muita valtimonkovettumataudin varhaismuutoksia kuvaaviin tekijöihin.

Tutkimusaineisto muodostui suomalaisen monikeskustutkimuksen, Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät- eli LASERI-tutkimuksen Itä-Suomen alueella asuvista koehenkilöistä, joille oli tehty kaulavaltimon ultraäänikuvaukset 27-vuotisseurantakäynnillä. LASERI-projekti on tällä hetkellä Euroopan suurin ja koko maailman tarkimmin karakterisoitu lapsuudesta aikuisuuteen jatkunut sydän- ja verisuoniterveyden epidemiologinen seurantatutkimus.

Vastaa