Mitä suurempi on veren linolihappopitoisuus, sitä pienempi on ennenaikaisen kuoleman riski, todetaan juuri julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Linolihappo on yleisin monityydyttymätön omega-6-sarjan rasvahappo.

Vaikka monityydyttymättömien omega-6-sarjan rasvahappojen tiedetään vaikuttavan edullisesti esimerkiksi veren kolesterolipitoisuuteen, niiden on esitetty lisäävän kroonisten sairauksien riskiä edistämällä muun muassa matala-asteista tulehdusta elimistössä. Tätä on yleensä perusteltu sillä, että linolihaposta muodostetaan elimistössä toista omega-6-sarjan rasvahappoa, arakidonihappoa, josta puolestaan syntyy erilaisia tulehdusta lisääviä yhdisteitä.

Omega-6-rasvahapot lisäävät kuitenkin myös tulehdusta vaimentavien yhdisteiden syntyä. Onkin haastavaa päätellä ravitsemustekijöiden vaikutuksia sairauksien ilmaantumisen riskiin tarkastelemalla pelkästään niiden vaikutuksia sairauksien riskitekijöihin.

Itä-Suomen yliopistossa toteutetun Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen alussa vuosina 1984–1989 määritettiin seerumin rasvahappojen pitoisuudet 2480 mieheltä, joiden ikä oli 42–60 vuotta. Tutkittavia seurattiin keskimäärin 22 vuoden ajan.

Kun tutkittavat jaettiin viiteen ryhmään seerumin linolihappopitoisuuden perusteella, havaittiin ylimmässä viidenneksessä 43 % pienempi ennenaikaisen kuoleman riski verrattuna alimpaan viidennekseen. Kun kuolemansyitä tarkasteltiin tarkemmin, vastaavanlainen yhteys havaittiin myös sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen ja muihin kuin sydän- ja verisuonisairauksista ja syövistä johtuviin kuolemiin.
Sen sijaan syöpäkuolleisuuteen ei ollut yhteyttä. Vastaavanlaiset, vaikkakin hiukan heikommat yhteydet havaittiin myös seerumin arakidonihapolla. Merkittävä havainto oli myös se, että tulokset olivat hyvin samanlaiset riippumatta siitä, oliko tutkittavilla jo tutkimuksen alussa sydän- ja verisuonisairaus, syöpä tai diabetes.

Tulokset tukevat aikaisempien väestötutkimusten tuloksia, joissa suurempi linolihapon saanti ruoasta tai suurempi pitoisuus elimistössä ovat olleet yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskiin ilman, että esimerkiksi syöpäsairauksien riski olisi lisääntynyt. Arakidonihapon yhteyttä pienempään kuolleisuuden riskiin sen sijaan ei ole aiemmin havaittu.

Seerumin linolihappopitoisuus määräytyy ruokavalion perusteella ja sen pääasiallisia lähteitä ruokavaliossa ovat kasviöljyt, kasvimargariinit, pähkinät ja siemenet. Seerumin arakidonihappopitoisuuteen sen sijaan ruokavaliolla on vain pieni merkitys.

Tulokset julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.

Vastaa