Itämerellistä ja pohjoismaista ruokavaliota halutaan nostaa voimakkaammin esille terveellisenä vaihtoehtona, välimerellisen ruokavalion tapaan. Itä-Suomen yliopiston professori Matti Uusitupa oli maaliskuun alussa Ikääntyvien luontosarjan vieraana ja kertomassa lähellä tuotetun ruuan eduista sekä ruuan terveysvaikutuksista ja ravitsemukseen yleisesti liittyvistä ongelmista.

Professori Matti Uusitupa
Professori Matti Uusitupa

Uusitupa kertoo luennossaan myös Itä-Suomen yliopiston ravitsemus- ja elintarviketutkimuksesta, jolla on pitkät perinteet jo Kuopion yliopiston ajoilta.
– Kliinisen ravitsemustieteen laitos käynnisti toimintansa 1984. Uudessa organisaatiossa tämä yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksen kanssa, Uusitupa taustoittaa.

Uusitupa nostaa keskeisinä väestötason ongelmina esiin rasvan, kolesterolin ja sepelvaltimotaudin, jotka liittyvät selvästi kohonneeseen elintasoomme.
– Toisen maailmansodan jälkeen sepelvaltimotauti lisääntyi maailmanlaajuisesti räjähdysmäisesti, erityisesti kehittyneissä maissa.

– Tämän jälkeen alettiin muuttaa systemaattisesti ravitsemussuosituksia monissa maissa, myös Suomessa.

Uusitupa toteaa, että jopa 40% suomalaisista kuolee käytännössä sydän- ja verisuonitauteihin. Ei siis liene ihme, että Maailman terveysjärjestö WHO:n lista globaalisti pahimmista ennenaikaiseen kuolemaan johtavista vaaratekijöistä pitää sisällään mm. kohonneen verenpaineen, tupakoinnin, kolesterolin, ylipainon, liian vähäisen kasvisten käytön, liian vähäisen liikkumisen sekä alkoholinkäytön.

Välimeren ruokavalio vs. pohjoismainen ruokavalio

Välimeren ruokavalio on varmasti kaikille jollain tasolla tuttu, ainakin terveysvaikutuksiltaan. Samansuuntaiseen terveysvaikutteiden kirkastamiseen pyritään nyt ”itämerellisellä”, eli lähemmin pohjoismaisella ruokavaliolla.

– Itämeren ruokakolmio ohjaa syömään terveellisesti. Suomalainen ruokavalio suosii syömään lähiruokaa.

– Kun syö pääsääntöisesti joka päivä terveellisesti, sitten uskaltaa herkutella eikä tarvitse harmitella. Se on sama kuin urheilijoilla. Kun pohja on kunnossa, on riittävän vahva, silloin voi vähän kruisailla. Jos on huono pohja, sillä ei tee pitkässä juoksussa mitään, Uusitupa toteaa.

Uusitupa kuvaa ruokakolmion rakennetta omassa puheenvuorossaan. Kuuntele Uusituvan luento kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 60’05”


Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta 3.3.2011.

Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto

» Ikääntyvien yliopiston luentosarjan pääsivulle

Vastaa