Eurooppa filosofisena ideana

Syn­ty­mä­päi­vi­ään viet­tä­vä, 100-vuo­ti­as Suo­mi on myös osa Eu­roop­paa. Mut­ta mitä eu­roop­pa­lai­suus tar­koit­taa – min­kä­lais­ten ar­vo­jen ja ide­aa­lien va­raan se on ra­ken­tu­nut, kuin­ka uni­ver­saa­le­ja nuo ar­vot ovat, mikä yli­pää­tään on Eu­roo­pan idea? Ke­vään 2017 fi­lo­so­fiakahvi­lois­sa poh­di­taan näi­tä ky­sy­myk­siä niin fi­lo­so­fi­an, his­to­ri­an kuin oi­keus­tie­teen­kin näkö­kul­mis­ta.

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä, joka on peräisin jo satojen vuosien takaa.

– Ajatus taloudellisten suhteiden tärkeydestä rauhan kannalta palautuu jo 1700-luvulle. Ymmärtääksemme nykyintegraation keskeistä teesiä, meidän on ymmärrettävä myös niitä kysymyksenasetteluja jotka nousevat 1700-luvun filosofiasta, Miettinen toteaa.

Hän taustoittaa, että Euroopan kehittyessä Euroopasta tulee ensin maantieteellinen käsite, keskiajalla kulttuurinen käsite, vähitellen myös historiallinen käsite ja lopulta varhaismodernilla ajalla poliittinen käsite.

Vähitellen tämä kehitys ajaa Eurooppaa kohti yhä syvenevää integraatiota, koska Euroopan pahin ongelma on Eurooppa itse, sen sisäiset sotaisat ja toraisat välit – eivät niinkään ulkopuoliset uhat.

Näin kehittyy eurooppalainen rauhanprojekti.

Kuuntele Miettisen alustus aiheesta kokonaisuudessaan:

Kesto: 36’49”