Jaa Facebookissa
Tweettaa Twitterissä
kirkkoneuvos, Kirkon Ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäinen

Samalla kun Suomi juhlii 100-vuotista taivaltaan, tulee Martti Lutherin teesien julkaisemisesta kuluneeksi 500 vuotta. Reformaation merkkivuoden teemana on Armoa 2017!

Osana merkkivuoden tapahtumien sarjaa järjestettiin Kuopion Alavan seurakunnassa teemaan liittyvä luentosarja. Yksi luennoitsijoista on kirkkoneuvos, Kirkon Ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäinen, joka puhui omassa luennossaan tunnustuskirjoista reformaation ilmentäjinä.

– Tunnustuskirjoilla on kirkossamme varsin merkittävä asema. Ne mainitaan kirkkolain alussa ja tarkemmin kirkkojärjestyksessä. Suomen evankelisluterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa, sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa, Kääriäinen summaa.

Luterilaisten tunnustuskirjojen kokonaisuus on koottu yhteen Yksimielisyyden kirjassa.

– Tunnustuskirjoissa on mukana kolme vanhan kirkon tunnustusta, millä haluttiin alleviivata sitä, ettei Luther halunnut perustaa uutta kirkkoa. Luterilaiset eivät halunneet muodostaa uutta kirkkoa vaan rakentaa ja uudistaa vanhaa, reformoida sitä.

Luterilainen kirkko perikin katolilaiselta kirkolta vanhan kirkon uskontunnustukset, siinä muodossa kuin niitä käytettiin lännen kirkon liturgisessa opetuksessa.

Kääriäisen puheenvuorossa tutustutaan luterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin, mitä niissä on, mitä niissä ei ole ja miten niiden luterilaiset kirkot ovat niiden syntyvaiheiden jälkeen kehittyneet.

Kuuntele Kääriäisen luento kokonaisuudessaan:

kuunteleKesto: 47’04”

Vastaa