Taide käsityöläisyytenä ja käsitteellisenä ajatteluna

Millaista tietoa kuuluu taiteen ja käsityön tekemiseen, millaista on taiteen ja käsityön filosofia?
Entä mitä on taiteellinen tutkimus? Voiko taidealojen vuosituhannen vaihteessa esiin noussut tohtoritehtailu romahduttaa tieteen tason? Muun muassa näitä kysymyksiä käsiteltiin Filosofiakahvilassa FT, tutkija, kuvatailteilija Jyrki Siukosen alustuksessa.

Mutta voiko filosofi olla taiteilija tai käsityöläinen? Jo antiikin Kreikassa vapaa mies saattoi olla filosofi, mutta likaista käsityötä, kuten vaikka kuvanveistoa, tehnyt taiteilija ei ollut vapaa mies eikä voinut näin olla myöskään filosofi. Näin ollen filosofeja ei välttämättä myöskään kiinnostanut tuottaa käsityön ja taiteen taiteen filosofiaa.
– Me ei löydetä sieltä oikeastaan muuta eroa, kuin että filosofi nimenomaan ei ole käsintekijä. Määritelmällisesti filosofi ei sotke itseään johonkin saveen tai kivipölyn kanssa tuunaamiseen, Siukonen toteaa.

Jos ajatellaan filosofian historiaa eteenpäin sen uudelleensyntyyn keskiajalla yliopistoissa, ei sielläkään juuri ole käsityön tekijöitä näkynyt. Ajattelu on näin aina erotettu fyysisestä työstä ja katsottu en olevan arvokkaampaa kuin tekemisen.

Kielellisesti, suomeksi tosin, ajatustyö ja käsityö ovat kuitenkin lähempänä toisiaan. Siukonen nostaa esiin käsityön ilmaisuun liittyvän kielellisen piirteen.
– Puhumme käsittämisestä, kädestä. Meidän käsitekonseptimme on lähtöisin ihan tästä fyysisestä. Teen itse käsitetaidetta, joka on englanniksi aivan eri asia, conceptual art. Se fyysinen kädellä tarttuminen on siinä koko ajan mukana. Sama pätee ymmärtämiseen, ympäri käymiseen asian tutkimisessa. Englanniksi sanotaan comprehend, understand, niin se on ihan erilaista kun sanotaan suomeksi, ymmärrän. Jos kivi on liian iso käsitettäväksi, voin silti ymmärtää sen.

Yksi selvästi käsityössä näkyvä piirre on puhumattomuuden kulttuuri. Tekniikat ja tekotavat jossain määrin periytyvät, mutta yksin tekemiseen ja jo koulun käsityötunneilla opittuun tekemisen kulttuuriin liittyy pitkälti hiljaisuuteen pyrkiminen. Se tekee myös käsityön ja käsityötaiteen sanallistamisesta vaikeaa.
– Jos kulttuuri tuottaa hiljaisuuden, se tuottaa myös sanallistamisen vaikeuden. Syntyy tällainen kierre joka ruokkii itseänsä.

Siukosen mielestä se luo myös oman ongelmansa taidehistorian tuottamiselle, koska historioitsijat eivät ole tietoisia taiteen tekemiseen liittyvistä prosesseista.

Kuuntele Siukosen alustus kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 60’12”


Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 5.12.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Filosofiakahvila

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Oikeusvaltion idea

Kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota? Mitä yhteyksiä löytyy Trumpin maahantulokiellosta, Turkin hallituksen oikeusvaltiokäsityksestä ja Sipilän hallituksen lainvalmistelusta? Tätä pohti yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen Filosofiakahvilassa.

Eurooppa filosofisena ideana

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Filosofiakahvila kevät 2017, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Kevään 2017 teemana on Eurooppa. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Vastaa