Taide käsityöläisyytenä ja käsitteellisenä ajatteluna

Millaista tietoa kuuluu taiteen ja käsityön tekemiseen, millaista on taiteen ja käsityön filosofia?
Entä mitä on taiteellinen tutkimus? Voiko taidealojen vuosituhannen vaihteessa esiin noussut tohtoritehtailu romahduttaa tieteen tason? Muun muassa näitä kysymyksiä käsiteltiin Filosofiakahvilassa FT, tutkija, kuvatailteilija Jyrki Siukosen alustuksessa.

Mutta voiko filosofi olla taiteilija tai käsityöläinen? Jo antiikin Kreikassa vapaa mies saattoi olla filosofi, mutta likaista käsityötä, kuten vaikka kuvanveistoa, tehnyt taiteilija ei ollut vapaa mies eikä voinut näin olla myöskään filosofi. Näin ollen filosofeja ei välttämättä myöskään kiinnostanut tuottaa käsityön ja taiteen taiteen filosofiaa.
– Me ei löydetä sieltä oikeastaan muuta eroa, kuin että filosofi nimenomaan ei ole käsintekijä. Määritelmällisesti filosofi ei sotke itseään johonkin saveen tai kivipölyn kanssa tuunaamiseen, Siukonen toteaa.

Jos ajatellaan filosofian historiaa eteenpäin sen uudelleensyntyyn keskiajalla yliopistoissa, ei sielläkään juuri ole käsityön tekijöitä näkynyt. Ajattelu on näin aina erotettu fyysisestä työstä ja katsottu en olevan arvokkaampaa kuin tekemisen.

Kielellisesti, suomeksi tosin, ajatustyö ja käsityö ovat kuitenkin lähempänä toisiaan. Siukonen nostaa esiin käsityön ilmaisuun liittyvän kielellisen piirteen.
– Puhumme käsittämisestä, kädestä. Meidän käsitekonseptimme on lähtöisin ihan tästä fyysisestä. Teen itse käsitetaidetta, joka on englanniksi aivan eri asia, conceptual art. Se fyysinen kädellä tarttuminen on siinä koko ajan mukana. Sama pätee ymmärtämiseen, ympäri käymiseen asian tutkimisessa. Englanniksi sanotaan comprehend, understand, niin se on ihan erilaista kun sanotaan suomeksi, ymmärrän. Jos kivi on liian iso käsitettäväksi, voin silti ymmärtää sen.

Yksi selvästi käsityössä näkyvä piirre on puhumattomuuden kulttuuri. Tekniikat ja tekotavat jossain määrin periytyvät, mutta yksin tekemiseen ja jo koulun käsityötunneilla opittuun tekemisen kulttuuriin liittyy pitkälti hiljaisuuteen pyrkiminen. Se tekee myös käsityön ja käsityötaiteen sanallistamisesta vaikeaa.
– Jos kulttuuri tuottaa hiljaisuuden, se tuottaa myös sanallistamisen vaikeuden. Syntyy tällainen kierre joka ruokkii itseänsä.

Siukosen mielestä se luo myös oman ongelmansa taidehistorian tuottamiselle, koska historioitsijat eivät ole tietoisia taiteen tekemiseen liittyvistä prosesseista.

Kuuntele Siukosen alustus kokonaisuudessaan:

Kesto: 60’12”

Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 5.12.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle