Jo Aristoteles totesi aikoinaan, että talous tulee ymmärtää välineeksi hyvän elämän saavuttamisessa. Jotta talous palvelisi tätä tavoitetta, siinä tulisi välttää äärimmäisyyksiä. Tällaisia äärimmäisyyksiä ovat yhtäältä kitsaus, laiskuus ja toisaalta ylenmääräinen heittäytyminen ansaitsemiseen ja keskittyminen taloudellisten etujen ajamiseen.

Mikäli pysytään kohtuuden rajoissa, meillä on mahdollisuudet saavuttaa hyvä ja mielekäs elämä.

– Sama pätee myös valtaan. Me tarvitsemme valtaa tehdäksemme elämästämme sellaisen kuin haluamme. Jos meillä ei ole määräysvaltaa omaan elämäämme, tilaamme voi luonnehtia vieraantuneisuudeksi, totesi Filosofiakahvilassa Kuopiossa taiteen ja talouden logiikasta puhunut Itä-Suo­men yli­o­pis­ton tai­teen­so­si­o­lo­gi­an pro­fes­so­ri Erk­ki Sevänen.

Mutta millainen on taiteilijan määräysvalta itseensä talouden näkökulmasta?

Klassinen moderni kulttuuri syntyi 1700-luvun lopulla ja sen aikaa on eletty aina 1970-1980-luvuille asti. Sevanto kertoo, että sen jälkeistä aikaa on kutsuttu globaaliksi moderniteetiksi.
– Tämä klassinen moderni yhteiskunta ja kulttuuri ei pakottanut taidetta noudattamaan talouden lakeja. Se teki selvän eron taiteen ja talouden välillä.

Miten taide ja kapitalismi on sovitettavissa yhteen tänään, voiko ne sovittaa ilman, että talouden ja taiteen logiikoiden yhteentörmäystä? Saneleeko talous taiteilijan vapautta? Ainakin näiden kytköksissä on tapahtunut aikojen saatossa muutoksia.

Kuuntele Seväsen luento kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 61’24”


Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 17.11.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Filosofiakahvila

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Oikeusvaltion idea

Kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota? Mitä yhteyksiä löytyy Trumpin maahantulokiellosta, Turkin hallituksen oikeusvaltiokäsityksestä ja Sipilän hallituksen lainvalmistelusta? Tätä pohti yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen Filosofiakahvilassa.

Eurooppa filosofisena ideana

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Filosofiakahvila kevät 2017, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Kevään 2017 teemana on Eurooppa. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Vastaa