Kuopion museoiden näyttelyitä

Kevään ensimmäisen taidevartin aiheena on eräs taidemuseon perusnäyttelyn suosituimmista teoksista, Pekka Halosen ”Hiihtäviä tyttöjä” vuodelta 1922. Maalauksessa on kuvattu taiteilijan tyttäret Marja ja Elina hiihtämässä Halosenniemen ympäristössä aurinkoisena kevättalven päivänä.

Lähestyvän itsenäisyyspäivän kunniaksi lähdemme etsimään suomalaisten mielenmaisemaa tuoksuvaan metsään, liplattavien järvien rannoille ja upottaville soille. Miltä näyttää, kuulostaa ja tuntuu suomalainen luonto? Kuopion museon Oi maamme luonto -näyttely esittelee suomalaisen luonnon rikkautta Itämeren rannikolta havumetsiin, aapasoille ja tunturiylängöille.

Von Wrightin veljekset olivat monipuolisia taiteilijoita. He hallitsivat lintujen ja maisemien kuvaamisen lisäksi myös asetelmamaalauksen. Asetelmamaalaukset liittävät heidät pohjoiseurooppalaiseen maalausperinteeseen. Taidevartilla tutustutaan Magnus von Wrightin Hedelmäasetelmaan vuodelta 1865.

”Lehmiä Väisälänmäellä” on öljyvärimaalaus vuodelta 1918. Taulussa esiintyy itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä – mutta missä Väisälänmäki sijaitsee ja miten se liittyy Pekka Haloseen? Tätä selvitellään tämänkertaisessa Taidevartissa.

Millaisia joulukoristeita löytyi 1800–luvun säätyläiskodin joulukuusesta? Entä miksi hellahuoneessa asustavan lapsiperheen kuusi oli ripustettu kattoon roikkumaan? Milloin joululahjojen antaminen yleistyi ja miksi hengenvaaralliselta kuulostavasta lipeäkalasta tuli suomalaisten suosima jouluherkku?

Vapaus, rakkaus, tasa-arvo - näin on otsikoitu Kuopion kulttuurihistoriallisen museon uusi näyttely. Museo juhlii satavuotiasta Suomea Minna Canthin ja Elisabet Järnefeltin salonkien hengessä. Kaiken keskellä ovat kirjeet 1800-luvun kahdelta viimeiseltä vuosikymmeneltä. Niiden kautta keskusteluun astuu mukaan myös Juhani Aho.

Taidevartissa esitellään Albert Edelfeltin maalaama muotokuva äidistään Alexandra Edelfeltistä vuodelta 1883. Taidevartissam myös valotetaan Alexandra Edelfeltin persoonaa ja hänen suhdettaan kuuluisaan taiteilijapoikaansa.

Miltä mahtaa näyttää kirahvinuoranen, kärsänenätti tai syrjäntympönen? Entäs umpisolmunen tai silkkityynynen? Nämä kaikki ovat lajeja Suomen luonnosta. Kuopion museossa on esillä metsiemme tuntematon aarreaitta eli näyttely, joka esittelee mitä omituisimpia metsän otuksia.

Taidevartissa esittelyssä K. E. Janssonin Valkohilkkainen eukko (n. vuodelta 1868), joka on mainio esimerkki Janssonin osuvasta henkilökuvauksesta. Samalla tutustumme tähän taitavana kansanelämän kuvaajana tunnettuun ahvenanmaalaistaustaiseen taiteilijaan.

Kuopion taidemuseon suositut taidevartit starttaavat jälleen, tällä kertaa teoksia tutkitaan uudessa Suomen taiteen tarina –näyttelyssä. Ensimmäisenä tarkastelun kohteena on Akseli Gallen-Kallelan ”Sammon taonta”-teos, joka on peräisin vuodelta 1893.