10 vuotta lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä

– Tavoitteena on löytää kroonisten sairauksien riskiryhmiä jo lapsuusiässä, toteaa professori Timo Lakka lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen lähtökohdista. Lakka puhui aiheesta Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen 10-vuotisjuhlaseminaarissa.

Löylynhenki-palkittu tutkija neuvoo kuinka polttaa puuta puhtaasti

Tyhjennä tuhkat, käytä vain kuivaa puuta, tee hyvät sytykkeet ja sytytä päältä, näe vaivaa paremman palamisen puolesta – näillä neuvoilla meitä mökkisaunojen lämmittäjiä neuvoo tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon saanut dosentti, yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Palkinnon taustalla on Suomen Saunaseura ry.

Ohran kuoresta on moneksi

Ohra on tuttu viljelyskasvi, joka maistuu muun muassa leivässä ja puurossa. Ohran kuoresta löytyy kuitenkin yllättävän kiinnostavia aineita, joista voidaan tulevaisuudessa tehdä korkean lisäarvon tuotteita kasviensuojelukäytöstä aina auton renkaiden ominaisuuksien parantamiseen sekä jopa avaruussukkuloiden lämpösuojalevyihin saakka.

Aikuisiän terveyden pohja luodaan lapsuudessa

– Kyllä näitä elämäntapatekijöitä kuten liikuntaa, ravitsemusta ja unta pitäisi nykyistä paremmin ja systemaattisemmin mitata neuvoissa ja kouluterveydenhuollossa, toteaa Lasten liikunta ja ravitsemus-tutkimuksen johtaja, lääketieteellisen fysiologian professori Timo Lakka.

Lasten liikunta aktivoi sekä kehoa että aivoja

Anna lapsen leikkiä ja liikkua, varmista oikeanlainen ruokavalio ja laita lapsi illalla järkevään aikaan nukkumaan, siinä pähkinänkuoressa tutkijatohtori Eero Haapalan ohjeet kouluikäisen lapsen vanhemmille. Haapala on tutkinut motoristen taitojen ja liikunnan yhteyksiä lukemisen ja laskemisen perustaitoihin ja ylipäätään koulumenestykseen.

Kuinka ilmansaasteet vaikuttavat aivoterveyteen?

– Eniten on tutkittu ilmansaasteiden vaikutuksia sydämeen ja hengityselimiin, mutta hiljattain on havaittu, että ilmansaasteilla voi olla vaikutusta myös muihin elimiin, kuten aivoihin. On tutkimuksia, joissa on jo osoitettu, että ilmansaasteilla ja Alzheimerin taudilla on yhteys, kertoo dosentti, akatemiatutkija Katja Kanninen.

Mikä on lapsuuden elintapojen merkitys sairastumisriskiin aikuisena?

Mikä on lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten riskitekijöiden sekä perimän merkitys sairastumisriskiin aikuisena? Tätä selvitetään Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät eli LASERI-tutkimuksessa. joka on väestöön perustuva seurantatutkimus sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä.

Fysiologisia mittauksia voidaan hyödyntää tunteiden tutkimisessa

Millaisia fysiologisia reaktioita tunteet aiheuttavat? Hikoilevatko kädet, rypistyykö otsa, mitä tapahtuu verenpaineelle, silmänliikkeille, sykkeelle tai aivojen aktiivisuudelle? FM Pekka Kuopan väitöstutkimuksessa tutkittiin ruokakuvien aiheuttamia fysiologisia vasteita eli millaisia reaktioita syntyi kun koehenkilöille näytettiin kuvia ruuista.

Digitaaliset ihmistieteet: tutkimuskohteena somen massadata

Verkon datamassaa louhimalla ja analysoimalla voidaan vaikuttaa vaikkapa ihmisten kulutustottumuksiin tai poliittisiin trendeihin. Sanotaan, että sosiaalisen median jätit, kuten Facebook ja Google, ovat valjastaneet ihmisten tuottaman kielidatan omaan käyttöönsä. Nyt käytävä keskustelu datamassojen keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyen tulee todellakin tarpeeseen, tuumaa englannin kielen professori Mikko Laitinen.

Yhdenvertaisuus korostuu vaihtoehtoliikunnassa

Skeittauksen, roller derbyn, parkourin ja muiden uusien liikuntalajien harrastajia yhdistää uudenlainen ymmärrys siitä, mitä liikunta on. Näissä lajeissa leikki on kilpailua tärkeämpää ja liikuntaa harrastetaan epätyypillisissä tiloissa ja paikoissa, kuten kaupungin kaduilla. Vaihtoehtolajit alleviivaavat uusia tapoja ja tiloja, missä liikunta tapahtuu ja millä tavalla.

Tuoreimmat