Luonto

PCB-yhdisteet, elohopea, dioksiinit, bromi – altistumme erilaisille ympäristömyrkyille ruuan, juomaveden ja ilman kautta. Professori emerita Terttu Vartiainen puhui Ikääntyvien yliopistossa ympäristömyrkyistä ja niiden kulkeutumisesta, painottuen etenkin kalojen terveysvaikutuksiin. Hän sivuaa luennossaan myös Talvivaaran kaivosongelmien vaikutuksia.

– Tulisija tarvitsee ilmaa vajaa neljä kuutiota per poltettu kilo. Se on iso määrä ilmaa normaalissa omakotitalossa ja tyypillisesti tulisijan ilman tarvetta ei ole huomioitu eli tulisijat ja talotekniikka eivät toimi yhteen uusimmissakaan taloissa. Hankkeen kantava lähtöajatus onkin tutkia sitä, millä tavalla ilmanvaihto ja tulisija ovat kytkettävissä toisiinsa, kertoo dosentti Jarkko Tissari.

Bentoniittisavea käytetään ydinjätteen loppusijoituksen puskurimateriaalina. Se estää veden tunkeutumisen ydinjätesäiliöiden lähelle ja suojaa niitä kallioperän liikkeiden ja maanjäristysten aiheuttamilta mekaanisilta voimilta. Tuoreessa väitöstutkimuksessa kehitettiin simulaatiomalli bentoniittisaven käyttäytymisen tutkimiseksi.

Kuinka käy Suomen maatalouden ilmaston lämmetessä? Suomalaisen maanviljelyn tulevaisuudennäkymiä ilmastonmuutoksen valossa käsitteli Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Pirjo Peltonen-Sainio.

– Eniten on tutkittu ilmansaasteiden vaikutuksia sydämeen ja hengityselimiin, mutta hiljattain on havaittu, että ilmansaasteilla voi olla vaikutusta myös muihin elimiin, kuten aivoihin. On tutkimuksia, joissa on jo osoitettu, että ilmansaasteilla ja Alzheimerin taudilla on yhteys, kertoo dosentti, akatemiatutkija Katja Kanninen.

Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä kultaakin arvokkaamman metallin, skandiumin, talteenottoon. Menetelmässä hyödynnetään kiinteää ioninvaihtomateriaalia, jota voidaan käyttää metallien talteenottoon liuoksista. Rautalammin Kiviniemessä on Pohjois-Euroopan suurin skandiumesiintymä, jonka kaupallinen arvo nykyhinnoin on arviolta 34 miljardia euroa.