Ilmaston lämpeneminen muuttaa maailmaa ja olosuhteita, mutta mihin suuntaan? Kuinka käy Suomen maatalouden ja miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan näinkin pohjoisten alueiden maanviljelyyn?
Suomalaisen maanviljelyn tulevaisuudennäkymiä ilmastonmuutoksen valossa käsitteli Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Pirjo Peltonen-Sainio.
Euroopan lämpötiloissa tapahtuu mittavia muutoksia. Suomessa kesät lämpenevät, vuonna 2050 maamme rannikoilla on nykyisin Euroopassa esiintyvä leutotalvinen ilmasto, leviten koko maamme nykyiselle siemensatokasvien tuotantoalueelle vuosisadan loppua kohti edetessä.
Myös Välimeren maissa lämpeneminen etenee ja lisää voimakkaasti kastelun tarvetta.
– Vuosisadan puolivälissä Ranskassa olisi ensimmäisiä alueita joilla on välimerellinen, hyvin kuiva ja korkeiden lämpötilojen ilmasto. Vuosisadan loppupuolella Ranska olisi jo lähes kokonaan nykyisen välimeren tyyppistä ilmastoa. Voidaan nähdä että esimerkiksi Espanjassa tulee jo aro- ja aavikkotyyppistä ilmastoa aika laajasti, Peltonen-Sainio kertoo.
Tämä tulee jo lähivuosikymmenien aikana vaikeuttamaan maanviljelyä Euroopassa, samalla kun Suomessa kasvukausi pitenee.
– Voidaan ajatella, että ilmiselvästi tuotannon painopiste tulee siirtymään yhä lähemmäs Suomen rajoja ilmaston lämmetessä ja kasvukauden pidetessä, mutta samanaikaisesti Euroopasta tulee poistumaan suuria määriä tuotantoalueita viljelystä, jolloin Eurooppa etsii aivan uudenlaista tasapainoa tuotantonsa kannalta.
Lämpösumman kasvaminen ja kasvukauden piteneminen mahdollistaa viljelyn pohjoisempana kuin aiemmin. Jatkossa esimerkiksi rapsia voidaan viljellä samoilla alueilla kuin nyt pohjoisemmille alueille soveltuvaa rypsiä.
Mutta onko lämpötilan nousun taattu vaikutus todella vain positiivinen viljelyn kannalta, vai voivatko kasvit lopulta kuitenkin kärsiä keskilämpötilojen noususta?
– Jos lämpösummakertymä kasvukaudella kasvaa siksi, että meillä on korkeammat keskilämpötilat, se on meidän lauhkean vyöhykkeen kasveille haitallisita. Se tarkoittaa, että nykylajikkeemme eivät enää pärjää, professori Peltonen-Sainio toteaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kasveja tulisi nopealla aikataululla jalostaa tuleviin olosuhteisiin sopiviksi.
Miltä näyttää Suomen maatalouden tulevaisuus ilmastonmuutoksen valossa? Kuuntele professori Pirjo Peltonen-Sainion luento kokonaisuudessaan:
Kesto: 1′ 12’19”
Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta 25.11.2010.
Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto
