Luonto

Tyhjennä tuhkat, käytä vain kuivaa puuta, tee hyvät sytykkeet ja sytytä päältä, näe vaivaa paremman palamisen puolesta – näillä neuvoilla meitä mökkisaunojen lämmittäjiä neuvoo tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon saanut dosentti, yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Palkinnon taustalla on Suomen Saunaseura ry.

Ohra on tuttu viljelyskasvi, joka maistuu muun muassa leivässä ja puurossa. Ohran kuoresta löytyy kuitenkin yllättävän kiinnostavia aineita, joista voidaan tulevaisuudessa tehdä korkean lisäarvon tuotteita kasviensuojelukäytöstä aina auton renkaiden ominaisuuksien parantamiseen sekä jopa avaruussukkuloiden lämpösuojalevyihin saakka.

– Eniten on tutkittu ilmansaasteiden vaikutuksia sydämeen ja hengityselimiin, mutta hiljattain on havaittu, että ilmansaasteilla voi olla vaikutusta myös muihin elimiin, kuten aivoihin. On tutkimuksia, joissa on jo osoitettu, että ilmansaasteilla ja Alzheimerin taudilla on yhteys, kertoo dosentti, akatemiatutkija Katja Kanninen.

Elämän säilyminen maapallolla on ollut monesti hiuskarvan varassa, sillä suurissa sukupuuttoaalloissa on pahimmillaan kadonnut jopa yli 90 prosenttia lajeista. – Elämä on selviytynyt käsittämättömistä katastrofeista ja noussut joka kerta uuteen monimuotoisuuden kukoistukseen, toteaa luontopedagogi Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellisestä museosta.

Arjen aikoinaan pelastaneesta muovista on viime aikoina tullut kaiken pahan alku ja juuri. Muovien ympäristö- ja terveysvaikutuksista on alettu huolestua viimeisen vuosikymmenen aikana kun tieto muovin haitallisuudesta on lisääntynyt. Mitä muoviroskalle tapahtuu luonnossa? Entä miksi vesistöjen mikromuovit aiheuttavat niin paljon huolta?

- Kävely itsessään on eteenpäin vievää liikettä ja vaikuttaa keskustelun sisältöön. Luonto antaa myös mielelle uusia maisemia, kertoo Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa kävelykeskusteluja vetävä työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Pauli Kallio.

Luontokuvaaja Kirsti Timonen on yksi harvoista Suomen naispuolisista petokuvaajista. Hänen pääasiallisena kuvauskohteenaan ovat karhut. – Kukin karhu on oma persoonallisuutensa, ne eivät ole pelkkiä petoja, vaan kunnioitettavia, mahtavia, joskus hassujakin metsän valtiaita.

Mikä on kasvi joka on hyvin vaatimaton viljeltävä, sopii vaikkapa perunan viljelyskiertokasviksi, siitä syntyy kuitua ja päistärettä ja niistä puolestaan muun muassa biohiiltä, puunsuojaksi käyviä tisleitä, tekstiilejä tai komposiitteja autoteollisuuden käyttöön? Kyseessä on tietenkin kuituhamppu.

Tuuli-, aurinko- ja aaltoenergia ovat hyviä esimerkkejä tulevaisuuden uusiutuvista ja päästöttömistä energiantuotantomuodoista. Näiden energiamuotojen käyttö on toki ilmastoneutraalia, mutta mistä saadaan energiaa myös pimeinä ja tuulettomina aikoina?

Monet kotoisat luonnontuotteemme, kuten marjat ja sienet ovat meille tuttuakin tutumpia ja arkipäiväisiä juttuja, mutta vientimarkkinoilla ne olisivat yllättävän kovaa valuuttaa. Ja metsissämme todellakin on mitä kerätä, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan marjojen talteenottomäärät ovat vain noin 20–30 prosentin luokkaa.