Luonto

Voisiko maailman viljellyimmät ruokakasvit eli riisin, vehnän ja maissin korvata ravinnerikkaammilla kasveilla kuten kvinoalla tai amarantilla? Nämä ikivanhat viljelyskasvit näyttelevät isoa roolia kun ratkaistaan maailman ruokaturvaongelmaa ja toisaalta länsimaista tarvetta löytää gluteenittomia ruoka-aineita.

Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa toimivalle akatemiatutkija Katja Kanniselle ja työryhmälle on myönnetty 100 000 euron suuruinen suurapuraha ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen selvittävään tutkimukseen.

Kala on mitä mainiointa ruokaa erityisesti sen sisältämien pitkäketjuisten monityydyttymättömien omega 3- rasvahappojen vuoksi. Toisaalta tiedämme, että etenkin sisävesien petokaloihin kertyy myrkyllistä elohopeaa. Milloin siis kalasta saatavat terveyshyödyt ovat suurempia kuin mahdollisen elohopean riskit?

Mitä tapahtuu arktisessa maaperässä ilmastonmuutoksen edetessä kun ikirouta sulaa ja arktinen alue lämpenee? Miten ilmastonmuutos muuttaa kasvihuonekaasujen virtoja pohjoisilta alueilta? Näihin kysymyksiin paneutui Aktiivisten aikuisten luentosarjan luennolla tutkijatohtori Maija Marushchak.

Kuopion museon humoristisessa joulunäyttelyssä kilpaillaan Metsän mestarikokin arvonimestä suositun tv-ohjelman MasterChefin tapaan. Voittaako piskuinen kärppä kilpailun kuuluisalla Nyhtömyyrä-ateriallaan? Entä miten pärjää tilhin perinteinen pihlajanmarja-likööri?

Vesi on ehto elämälle, siitä ei liene epäselvyyttä. Mutta pelkästään vesi ei vielä riitä, vaan veden täytyy myös olla turvallista, terveellistä, eli riittävän puhdasta. Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa puhuttiin puhtaasta vedestä ja sen pullonkauloista.

– Tähän näyttelyyn on koottu yleisön suosikkeja sadan vuoden ajalta. Monet niistä ovat sellaisia, joita yleisö kyselee, että onko valkoista metsoa ja ihmisen luurankoa. Toisaalta tällä näyttelyllä haluamme kertoa, mitä luonnontieteellinen kokoelmatyö on, kertoo luontopedagogi Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellisen museon uudesta näyttelystä.

Miltä mahtaa näyttää kirahvinuoranen, kärsänenätti tai syrjäntympönen? Entäs umpisolmunen tai silkkityynynen? Nämä kaikki ovat lajeja Suomen luonnosta. Kuopion museossa on esillä metsiemme tuntematon aarreaitta eli näyttely, joka esittelee mitä omituisimpia metsän otuksia.

Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalaa, uusia on rakenteilla ja suunnitteilla. Lisäksi Olkiluotoon valmistuu todennäköisesti maailman ensimmäinen korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitos. Riskienarviointia ydinpolttoainekiertoon, ydinjätteen loppusijoitukseen sekä kaivostoimintaan liittyen siis kaivataan.

Miksi käki munii vieraaseen pesään? Kuinka monta sataa kertaa talitiaisemo lentää päivässä ruoanhakumatkalla pesäpöntölle ja takaisin? Miltä tuntuu minkin turkki tai tuoksuu mänty, kataja tai tyrni? Tervetuloa nojatuolimatkalle Kuopion museon Eläinlapset-näyttelyyn!