Luonto

Kuusenkerkistä on kautta aikain valmistettu yskänlääkettä ja pihkalla on perinteisesti hoidettu esimerkiksi ihottumia, tulehtuneita haavoja ja palovammoja. Havupuiden sisältämissä bioaktiivisissa yhdisteissä voi siis piillä lääkepotentiaalia. – Tavoitteena on selvittää, mihin puut tarvitsevat näitä yhdisteitä ja edelleen voisiko näitä yhdisteitä käyttää myös lääketeollisuudessa, kertoo tutkija Virpi Virjamo.

Ohra on tuttu viljelyskasvi, joka maistuu muun muassa leivässä ja puurossa. Ohran kuoresta löytyy kuitenkin yllättävän kiinnostavia aineita, joista voidaan tulevaisuudessa tehdä korkean lisäarvon tuotteita kasviensuojelukäytöstä aina auton renkaiden ominaisuuksien parantamiseen sekä jopa avaruussukkuloiden lämpösuojalevyihin saakka.

Itä-Suomen yliopistossa on käynnistynyt Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittama hanke, jossa tutkitaan kierrätysmateriaalien käyttöön liittyvien riskien arvioinnin hyödyntämistä maanpuolustuksessa ja poikkeusolosuhteissa.

Juhannustaikojen kimppuun sidotaan seitsemän juhannuksena kukkivaa kasvia. Tyynyn alle voi juhannustaikoja tehdessään piilottaa vaikkapa harakankellon, heinätähtimön tai hiirenvirnan. Näitä ihanuuksia etsitään luonnonkukkapäivän retkellä.

Savonia-ammattikorkeakoulu tukee yritysten tarpeita ympäristömonitorointipalveluiden synnyttämiseksi uuden, avoimen tietojärjestelmän avulla. Avoimeen lähdekoodiin perustuvan SaMi - tietojärjestelmän tavoitteena on edistää uusien palvelujen syntymistä ja niiden ulottumista myös pienille toimijoille.

Luontokuvaaja Kirsti Timonen on yksi harvoista Suomen naispuolisista petokuvaajista. Hänen pääasiallisena kuvauskohteenaan ovat karhut. – Kukin karhu on oma persoonallisuutensa, ne eivät ole pelkkiä petoja, vaan kunnioitettavia, mahtavia, joskus hassujakin metsän valtiaita.

Katoavatko suopursulta ja rahkasammalelta tuoksuvat, salaperäiset suot Suomesta? Yli kolmannes eurooppalaisista luontotyypeistä on uhanalaisia, mutta kaikkein uhanalaisimpia ovat suot. Tämä selviää tuoreesta Euroopan laajuisesta luontotyyppien eli habitaattien uhanalaisuusarvioinnista.

Tyhjennä tuhkat, käytä vain kuivaa puuta, tee hyvät sytykkeet ja sytytä päältä, näe vaivaa paremman palamisen puolesta – näillä neuvoilla meitä mökkisaunojen lämmittäjiä neuvoo tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon saanut dosentti, yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Palkinnon taustalla on Suomen Saunaseura ry.

Suomalainen metsäsektori elää kiivasta nousun aikaa. – Kyllä tulevaisuuteen on kova luotto ja usko. Kunhan tästä reilu vuosi mennään eteenpäin, niin merkit ovat varmasti jo toisenlaiset ja Suomi nousee jälleen puujaloilleen, toteaa metsäkoneyrittäjä Jussi Hakkarainen.

– Hortoilu on hauskaa, se on hyvää liikuntaa ja niistä tehtävät ruuat on erinomaisia. Toisaalta villivihannekset ovat terveellisempiä ja ravinnerikkaampia kuin esimerkiksi viljellyt salaatit, luettelee luontopedagogi Mari Wikholm. Kuuntele vinkit kuinka hyödyntää piharatamon jo puutuneet lehdet jalkakylpyyn tai miten polttelevista nokkosista saa loihdittua maistuvia nokkoslettuja.