Luonto

– Hortoilu on hauskaa, se on hyvää liikuntaa ja niistä tehtävät ruuat on erinomaisia. Toisaalta villivihannekset ovat terveellisempiä ja ravinnerikkaampia kuin esimerkiksi viljellyt salaatit, luettelee luontopedagogi Mari Wikholm. Kuuntele vinkit kuinka hyödyntää piharatamon jo puutuneet lehdet jalkakylpyyn tai miten polttelevista nokkosista saa loihdittua maistuvia nokkoslettuja.

Juhannustaikojen kimppuun sidotaan seitsemän juhannuksena kukkivaa kasvia. Tyynyn alle voi juhannustaikoja tehdessään piilottaa vaikkapa harakankellon, heinätähtimön tai hiirenvirnan. Näitä ihanuuksia etsitään luonnonkukkapäivän retkellä.

Miltä mahtaa näyttää kirahvinuoranen, kärsänenätti tai syrjäntympönen? Entäs umpisolmunen tai silkkityynynen? Nämä kaikki ovat lajeja Suomen luonnosta. Kuopion museossa on esillä metsiemme tuntematon aarreaitta eli näyttely, joka esittelee mitä omituisimpia metsän otuksia.

Opettaja Janne Jalkanen pyörittelee tuliterää Ponssen ajokonetta pohjoissavolaisessa metsässä. Kone ryömii taitavasti kantojen ja ryteikköjen yli ja nostelee kouralla jo kaadettuja runkoja kyytiin. Kyydissä on tällä kertaa alan opiskelijoiden sijasta toimittajia, joille kerrotaan metsien tilanteesta sekä puun riittävyydestä metsäteollisuuden tulevia tarpeita ajatellen.

– Tulisija tarvitsee ilmaa vajaa neljä kuutiota per poltettu kilo. Se on iso määrä ilmaa normaalissa omakotitalossa ja tyypillisesti tulisijan ilman tarvetta ei ole huomioitu eli tulisijat ja talotekniikka eivät toimi yhteen uusimmissakaan taloissa. Hankkeen kantava lähtöajatus onkin tutkia sitä, millä tavalla ilmanvaihto ja tulisija ovat kytkettävissä toisiinsa, kertoo dosentti Jarkko Tissari.

Ärhäkästi haukkuva punaruskea suomenpystykorva maatilan pihapiirissä on osa suomalaista kansallismaisemaa sekä eränkäynti- ja astutushistoriaa. Nyt tämän kansalliskoiramme jalostushistoriaa on selvitetty ja tutkijat haluavat muistuttaa sekä suomenpystykorvan että pohjanpystykorvan historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Muuttohaukkojen kannan romahtaminen, merikotkien sekä Itämeren hylkeiden lisääntymisvaikeudet ja lohikalojen väheneminen… Hormonihäiriköistä eli ihmisen normaalia hormonitoimintaa häiritsevistä aineista on ollut paljon porua, mutta kuinka paljon tiedämme näiden kemikaalien vaikutuksista ympäristöön?

Polta vain kuivaa puuta, sytytä oikein ja älä tunge tulipesää täpötäyteen. Näillä ohjeilla voi minimoida puun polton haitallisten pienhiukkaspäästöjen määrän. Tuoreen tutkimuksen mukaan hyvän ja huonon puun polton erot ovat isommat kuin aikaisemmin on tiedetty.

Kuluvien talvilomaviikkojen aikana suomalaisissa kylpylöissä ja laskettelukeskuksissa on riittänyt vilskettä. Lomalta haetaan yhä useammin erilaisia aktiviteetteja ja liikunnallisia palveluita pelkän löhöilyn sijaan. Eli liikunta ja toisaalta luonto, siinä vahvoja vetovoimatekijöitä, joiden varaan matkailua voisi ja pitäisi rakentaa. Millainen potentiaali luontoliikuntamatkailussa piilee?

Katoavatko suopursulta ja rahkasammalelta tuoksuvat, salaperäiset suot Suomesta? Yli kolmannes eurooppalaisista luontotyypeistä on uhanalaisia, mutta kaikkein uhanalaisimpia ovat suot. Tämä selviää tuoreesta Euroopan laajuisesta luontotyyppien eli habitaattien uhanalaisuusarvioinnista.