Luonto

Kuusenkerkistä on kautta aikain valmistettu yskänlääkettä ja pihkalla on perinteisesti hoidettu esimerkiksi ihottumia, tulehtuneita haavoja ja palovammoja. Havupuiden sisältämissä bioaktiivisissa yhdisteissä voi siis piillä lääkepotentiaalia. – Tavoitteena on selvittää, mihin puut tarvitsevat näitä yhdisteitä ja edelleen voisiko näitä yhdisteitä käyttää myös lääketeollisuudessa, kertoo tutkija Virpi Virjamo.

– Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua etenkin ravinteikkaissa suometsissä ja se saattaa vaikuttaa suometsien kasvihuonepäästöihin, kertoo FM Maarit Liimatainen. Hänen väitöstutkimuksessaan selvitettiin puutuhkalannoituksen vaikutuksia voimakkaan kasvinhuonekaasun eli dityppioksidin päästöihin ojitetuilla soilla.

Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalaa, uusia on rakenteilla ja suunnitteilla. Lisäksi Olkiluotoon valmistuu todennäköisesti maailman ensimmäinen korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitos. Riskienarviointia ydinpolttoainekiertoon, ydinjätteen loppusijoitukseen sekä kaivostoimintaan liittyen siis kaivataan.

Kala on mitä mainiointa ruokaa erityisesti sen sisältämien pitkäketjuisten monityydyttymättömien omega 3- rasvahappojen vuoksi. Toisaalta tiedämme, että etenkin sisävesien petokaloihin kertyy myrkyllistä elohopeaa. Milloin siis kalasta saatavat terveyshyödyt ovat suurempia kuin mahdollisen elohopean riskit?

Julkisuudessakin paljon ampiaisten käyttäytymistä ja runsasta esiintyvyyttä kommentoinut apulaisprofessori Jouni Sorvari toivoo, että ampiaisiin suhtauduttaisiin muutenkin kuin vain häiriköinä. – Ampiaiset ovat mitä suurimmissa määrin myös hyötyeläimiä, Sorvari muistuttaa.

Miksi käki munii vieraaseen pesään? Kuinka monta sataa kertaa talitiaisemo lentää päivässä ruoanhakumatkalla pesäpöntölle ja takaisin? Miltä tuntuu minkin turkki tai tuoksuu mänty, kataja tai tyrni? Tervetuloa nojatuolimatkalle Kuopion museon Eläinlapset-näyttelyyn!

Keväinen aamu rantametsikössä: kymmeniä sirkuttavia pikkulintuja, räkättäviä rastaita ja kauempana huhuileva kuovi. Ihminen elää sekä äänien että aistihavaintojen keskellä, mutta kuinka aistiympäristökokemukset kootaan tutkimuksella yhteen?

– Afrikan mantereella on miljardi ihmistä ja savanniekosysteemi on yksi globaalisti merkittävimpiä ekosysteemejä. Meillä on ainoa mantereen sisäosissa oleva mittausasema ja mittauksemme edustavat monessa asiassa koko Afrikan mannerta, kertoo ryhmäpäällikkö Lauri Laakso ilmakehän tutkimuksesta Etelä-Afrikassa.