Luonto

Kala on mitä mainiointa ruokaa erityisesti sen sisältämien pitkäketjuisten monityydyttymättömien omega 3- rasvahappojen vuoksi. Toisaalta tiedämme, että etenkin sisävesien petokaloihin kertyy myrkyllistä elohopeaa. Milloin siis kalasta saatavat terveyshyödyt ovat suurempia kuin mahdollisen elohopean riskit?

Ärhäkästi haukkuva punaruskea suomenpystykorva maatilan pihapiirissä on osa suomalaista kansallismaisemaa sekä eränkäynti- ja astutushistoriaa. Nyt tämän kansalliskoiramme jalostushistoriaa on selvitetty ja tutkijat haluavat muistuttaa sekä suomenpystykorvan että pohjanpystykorvan historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Julkisuudessakin paljon ampiaisten käyttäytymistä ja runsasta esiintyvyyttä kommentoinut apulaisprofessori Jouni Sorvari toivoo, että ampiaisiin suhtauduttaisiin muutenkin kuin vain häiriköinä. – Ampiaiset ovat mitä suurimmissa määrin myös hyötyeläimiä, Sorvari muistuttaa.

Tuuli-, aurinko- ja aaltoenergia ovat hyviä esimerkkejä tulevaisuuden uusiutuvista ja päästöttömistä energiantuotantomuodoista. Näiden energiamuotojen käyttö on toki ilmastoneutraalia, mutta mistä saadaan energiaa myös pimeinä ja tuulettomina aikoina?

PCB-yhdisteet, elohopea, dioksiinit, bromi – altistumme erilaisille ympäristömyrkyille ruuan, juomaveden ja ilman kautta. Professori emerita Terttu Vartiainen puhui Ikääntyvien yliopistossa ympäristömyrkyistä ja niiden kulkeutumisesta, painottuen etenkin kalojen terveysvaikutuksiin. Hän sivuaa luennossaan myös Talvivaaran kaivosongelmien vaikutuksia.

Arjen aikoinaan pelastaneesta muovista on viime aikoina tullut kaiken pahan alku ja juuri. Muovien ympäristö- ja terveysvaikutuksista on alettu huolestua viimeisen vuosikymmenen aikana kun tieto muovin haitallisuudesta on lisääntynyt. Mitä muoviroskalle tapahtuu luonnossa? Entä miksi vesistöjen mikromuovit aiheuttavat niin paljon huolta?

Tyhjennä tuhkat, käytä vain kuivaa puuta, tee hyvät sytykkeet ja sytytä päältä, näe vaivaa paremman palamisen puolesta – näillä neuvoilla meitä mökkisaunojen lämmittäjiä neuvoo tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon saanut dosentti, yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Palkinnon taustalla on Suomen Saunaseura ry.

Tuoreen tutkimuksen mukaan avohakkuun jälkeinen metsämaan muokkaus merkittävästi pienentää eloperäisen eli orgaanisen hiilen varastoa maaperässä. Maaperän hiilivaraston tutkimus tuo uutta näkökulmaa suomalaiseen keskusteluun, jossa päähuomio on kiinnitetty kasvavan puuston muodostamaan hiilinieluun.

Tupraus pienhiukkasia yläilmakehään ja ilmastonmuutos on voitettu! Ihan näin yksinkertaista ei ilmastonmuokkaus ole, vaikka FM Anton Laakson väitöstutkimuksessa osoitettiin, että pienhiukkasten avulla on mahdollista viilentää ilmastoa merkittävästi.

– Meille tulee vuosittain useampiakin liito-oravia. Ihmiset toimittavat niitä meille aktiivisesti kun löytävät, sillä se on sen verran omituisen näköinen eläin. Niitä tulee meille tavallisena oravana tai jopa rottana, tuumaa konservointimestari Terho Hämäläinen Kuopion luonnontieteellisestä museosta.