Luonto

Kuopion museon humoristisessa joulunäyttelyssä kilpaillaan Metsän mestarikokin arvonimestä suositun tv-ohjelman MasterChefin tapaan. Voittaako piskuinen kärppä kilpailun kuuluisalla Nyhtömyyrä-ateriallaan? Entä miten pärjää tilhin perinteinen pihlajanmarja-likööri?

Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalaa, uusia on rakenteilla ja suunnitteilla. Lisäksi Olkiluotoon valmistuu todennäköisesti maailman ensimmäinen korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitos. Riskienarviointia ydinpolttoainekiertoon, ydinjätteen loppusijoitukseen sekä kaivostoimintaan liittyen siis kaivataan.

Kala on mitä mainiointa ruokaa erityisesti sen sisältämien pitkäketjuisten monityydyttymättömien omega 3- rasvahappojen vuoksi. Toisaalta tiedämme, että etenkin sisävesien petokaloihin kertyy myrkyllistä elohopeaa. Milloin siis kalasta saatavat terveyshyödyt ovat suurempia kuin mahdollisen elohopean riskit?

Lauantai-ilta ja puusaunan löylyt, pakkaspäivänä lämmittävä takkatuli tai leivinuunin lämmössä hautunut karjalanpaisti – voiko olla mitään tämän suomalaisempaa? Kuinkahan moni kotona tai kesämökillä puusijaa sytyttävä ajattelee, että on tekemisissä päästöjen kanssa, jotka vaikuttavat ilmastoon ja aiheuttavat terveyshaittoja meille kaikille?

Suomen luontainen järvilohikanta on tuhottu täysin vesivoiman rakentamisen myötä. Lohikantaa on tekohengitetty jo 40 vuotta laitosviljelyn avulla, mutta nyt toiveissa on palauttaa järvilohi takaisin Suomen luontoon. Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään järvilohen luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa.

Tutkijat jalkautuivat syyskuun lopulla kolmellatoista suomalaisella paikkakunnalla levittämään tieteen tekemisen ilosanomaa erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin.

Veden viljaa -näyttelyssä uidaan Kallaveden pinnan alle tutustumaan järven hämmästyttävän monimuotoiseen kalalajistoon. Kuopiolaisten rakastama järvi on aina tarjonnut rantojensa asukkaille ravintoa ja jopa elinkeinon. Videolla tulkkaus viittomakielelle.

Savonia-ammattikorkeakoulu tukee yritysten tarpeita ympäristömonitorointipalveluiden synnyttämiseksi uuden, avoimen tietojärjestelmän avulla. Avoimeen lähdekoodiin perustuvan SaMi - tietojärjestelmän tavoitteena on edistää uusien palvelujen syntymistä ja niiden ulottumista myös pienille toimijoille.

Julkisuudessakin paljon ampiaisten käyttäytymistä ja runsasta esiintyvyyttä kommentoinut apulaisprofessori Jouni Sorvari toivoo, että ampiaisiin suhtauduttaisiin muutenkin kuin vain häiriköinä. – Ampiaiset ovat mitä suurimmissa määrin myös hyötyeläimiä, Sorvari muistuttaa.

Muovit ja niiden käyttö yleistyivät toisen maailmansodan jälkeen. Materiaalina muovi on vielä melko nuori, ja muovista irtoavat mikroskooppisen pienet muovihiukkaset eli mikromuovit ovat alkaneet kiinnostaa tutkijoita vasta viime aikoina. Mikromuoveihin liittyy paljon kysymyksiä, mutta toistaiseksi vastauksia on tarjolla vain vähän.